Aina kun varaamme lennot Suomeen, odotan innokkaasti lentopäivää päiviä laskien. Ja tälläkin kertaa Suomi lunasti suuret odotukset jo lentokentällä. Ensimmäisenä vastassa on Laatu. Helsinki-Vantaan lentokenttä on siisti ja henkii skandinaavista raikkautta samalla ollen kansainvälinen. Toiletissa sirpittää linnunlaulu ja laukkuhihna-alue on upeasti somistettu suurilla vaihtuvilla kuvilla Suomalaisesta luonnosta ja laukkuhihnojen väleissä voi vitriinien läpi katsella tuttuja eläinhahmoja. Kun laukut on vastaanotettu, voikin hypätä taksiin, jotka Shanghain Santanoihin verrattuna ovat luxuskärryjä. Seuraavaksi vuorossa junamatka, jossa tekisi heti mieli ahmaista kaikki listan ruokavaihtoehdot sekä kaikki mitä junassa on nälkäiselle matkaajalle tarjolla. Eikä todellakaan ollut nälkä. Menun valikoima ja kaikki mitä näin viereisiin pöytiin tarjottavan, näyttivät todella herkullisilta - suomalaiselta perusruualta. Olen varmasti ennen Kiinaan muuttoa pitänyt junan hintoja liian suolaisina ja uskon etten myöskään ole ajatellut annoksia kulinaarisina huippunautintoina. Nyt hinta-laatusuhde näytti hyvinkin houkuttelevalta.
Tällä kertaa vietimme Suomessa kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikko oli normaali työviikko ja toinen viikko talvilomaa. Kuin varkain, pari päivää lomastakin meni töissä. Mutta ei se haitannut. Jotenkin Suomessa - vaikka olisikin töissä - tuntuu kuin olisi lomalla. Ei siksi etteikö tekisi mitään tai tarpeeksi töitä, vaan päinvastoin. Touhua on joka rintamalla. Ja mieluisa fyysinen askar rentouttaa tehokkaasti ja on samalla erinomaista hyötyliikuntaa. On myös aina menoa sinne-sun-tänne, hoidettavia asioita, pakollisia ostoksia ja vaikka mitä. Puhumattakaan siitä että kotona voi oikeasti katsoa ihan mihin suuntaan tahansa ja tekemistä riittää. Aika moni joka meillä kyläili osasikin huomauttaa "teillä ei ole taidettu ikkunoita pestä ihan äkkiä". Tarjosin kyllä oitis mahdollisuutta tarttua hetkeen, mutta sinne ne jäivät odottamaan taas kerran seuraavaa kertaa. Heti kahden ensimmäisen aamun jälkeen minulla oli jo rakot peukalontyvessä haravoinnista. Tuttuun tapaan aikaero herätti meidät aikaisin aamulla ja siinä vaiheessa kun muut ehkä heräilivät, me olimme jo siivonneet pihat, pesty autot ja pyöritelty ja paistettu yli sata lihapullaa. Ja muuten taas ystävämme Laatu näyttäytyi jauhelihan koostumuksessa, värissä ja maussa. Ollaan varmasti kymmeniä kertoja yritetty tehdä kunnon lihapullia tai jauhelihapihvejä Shanghaissa ja taatusti aina samaan tapaan kuin Suomessa, ja aina ne jotenkin onnistuu epäonnistumaan. (... syötyä on kaikki tullut silti :) )
Suomessa on aina ihana nähdä Napo pitkän erossaolon jälkeen ja aina se pikkukaverimme kotiutuu nopeasti vanhaan tuttuun ympäristöönsä; nukkumapaikat ja -tavat ovat vuodesta toiseen samat, lelukoppa ja samat lelut löytyvät heti ensi minuutilla ja ulkoillessa toistuu samat tavat pissapaikoista tiettyjen kaivonkansien kiertämiseen.
 |
| Napon kanssa tuhlataan aikaa aamurapsutusten parissa joka aamu pitkään <3 |
Oli aivan ihana käydä päivittäin pitkällä metsälenkillä. Kalalampi oli vielä ensimmäisenä lauantaina jäässä, mutta viikon päästä siellä sai jo ihailla joutsenpariskunnan eloa sulassa vesistössä. Toivottavasti kaikki ihmiset kunnioittavat näitä upeita lintuja ja antavat niiden olla rauhassa. Puhdas ilma ja raikas luonto ovat suomalaisten etuoikeus ja ylpeyden aihe. Tuntuu aina yhtä uskomattomalta että metsään voi mennä noin vaan ja ammentaa sieltä rauhaa ja kauneutta.
Ja tietysti on myös aina ihana nähdä lähisukulaiset ja parhaimmat ystävät. Silti äittämättä välillä käväisee mielessä erään ystävän ajatus, kuka on itsekin elänyt joitakin vuosia Suomen ulkopuolella, että "pitäisi varata yhtenä päivänä joku kahvila ja kutsua sinne samaan aikaan kaikki, jotka haluaa ja haluavat tavata". Vaikka onkin todella ihanaa kun joku on kiinnostunut kuulemaan mitä meille kuuluu ja millaista siellä Kiinan maalla on, niin välillä kun kymmenettä kertaa kertoo samoja juttuja niin alkaa itseään jo hieman kyllästyttää. Tai jos ei nyt ihan kyllästytä, niin ei vaan enää meinaa muistaa joko on jo jonkun asian kertonut samalle ihmiselle moneen kertaan. Tuo "kahvilatapaamisajatus" voisi myös jättää muutaman ihan oikean lomailupäivän ilman säntäilyjä kylästä toiseen. Eihän tietysti kukaan käske ravaamaan ympäriinsä, mutta kun aikaa on vähän, niin mielellään haluaa sisällyttää siihen mahdollisimman paljon. Ja on minusta aivan ihana saada ajaa autoa! Aivan loistavaa kun voi suoraan pihasta hurauttaa autolla i-h-a-n m-i-n-n-e v-a-a-n! Itsenäinen fiilis! Ja arvokas. Eipä ole kukaan rötvännyt autossa ennen kuin sinne itse istahdan ja voin kuunnella just sellaista musiikkia kun haluan tai olla kuuntelematta mitään ja ajaa ihan mitä reittiä vaan sinne i-h-a-n m-i-n-n-e v-a-a-n!
Toisaalta Suomessa tulee myös mieleen se että kuinka hyvät ja lyhyet etäisyydet ja puhdas ilmanlaatu olisi ottaa pyörä alle ja polkaista asialle kun asialle.
Kullan arvoisia asioita Suomessa on varmasti tuhansia. Minulle puhtaan ilman ja veden ja ihmisten ja koiran lisäksi tärkeitä ovat oma koti, oma sauna, liikuntamahdollisuudet ja niiden uskomattoman runsas ja edullinen tarjonta, elintarvikkeiden ja vaatteiden laaja valikoima ja halvat hinnat, kampaamo johon voi suomalaisen hennon hiuslaadun omaava ihminen mennä, apteekit joista saa palvelua omalla kielellä ja ymmärrät kaikki pakkausselosteet ja... lista olisi varmasti loputon.
Mutta...
...jos pitäisi päättää Shanghai vai Suomi, valitsisin varmasti Shanghain. Oli ihana saapua reilusti yli +20 lämpöön ja tänään mittari ylitti +30. Ei huono! Suomessa minulla on myös aina suunnaton ikävä ja huoli Chilistä. Ja on olemassa asioita, jotka saavat minut aina haluamaan palaamaan Shanghaihin.
Niin ja hei, pakollinen pari mainostusta tässä kohtaa... Shanghaissa eletään yhtä parhaimmista vuoden ajoista tällä hetkellä. Olisiko nyt hyvä hetki tulla meille tänne pikkuvisiitille?
Ja tarjolla olisi myös kesälomamme ajaksi Chilin hoitajan paikka.
 |
| Kesä on saapunut Shanghaihin :) |
