Saanen esitellä

Mun uusi pyörä.
Polkupyörä. Fillari. Filika. Filtsu.Työjuhta. Mankeli. Munamankeli. Menopeli. Ajopeli.
Ja tietysti myös kiinaksi: Zìxíngchē. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Pyörä on Shanghaissa ehkä yksi parhaista kulkuvälineistä. Harmitus olikin todella suuri kun vanha "ratsuni" varastettiin toimiston pihalta alkuvuodesta. Pyörällä voi pujotella näppäristi ruuhkissa, ja vaikka sataisi pystyy vielä pitämään sateenvarjoa toisessa kädessä ja ohjata ja jarruttaa toisella kädellä. Sähkömopolla sateenvarjon käyttäminen ei ole helppoa kun eteenpäin päästäkseen on toinen käsi oltava koko ajan kaasulla ja toista kättä ei sitten olekaan enää vapaana jarruttamiseen. Kokeillut olen kyllä ja onnistuuhan se, mutta sen verran minulla on itsesuojeluvaistoa, etten enää ihan mielelläni mittele pikkuruisen sähkömopon kanssa autoja vastaan Shanghain ruuhkassa.

Huomenna tällä eka kertaa töihin, jakka ensin noudan kauan odotetut vieraat lentokentältä :)


Tervetuloa äiti ja Aira! Tervetuloa fillarikesä! Ja tervetuloa vappu!
Aurinkoista ja kivaa vappua Sinulle!

Sataa sataa ropisee

Kova ikävä on myös urheilemista; juoksemista, lenkkeilyä, lihaskuntotreeniä. Eilen illalla vähän sataa ripotteli mutta kävin hissukseen kävelemässä compaundin ympäri (n.2,8 km). Tässä tenniskentän viereisillä penkeillä teen usein punneruksia, kyykkyjä, ojentajia, penkille nousuja, venyttelyjä. Yli neljä viikkoa on pitkä paussi kaikesta liikunnasta.

Neljä viikkoa kipeenä ja nyt toivottavasti viime perjantaina saadun toisen antibioottikuurin helpottamana suunta olisi terveempään päin. Viimeksi kirjoitin siitä että kesä on saapunut Shanghaihin, ja kyllähän se onkin, mutta nyt on satanut koko viikon sen jälkeen. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ja kun Shanghaissa sataa, jo pelkästään töihin kulkeminen on haasteellista. Ei nimittäin ole taksin taksia ja on pakko kävellä. Normaalisti kävelenkin, 8-10 km päivässä. Nyt vaan olen vielä todella huonossa kunnossa pitkän sairastelujakson jälkeen, ja tunnen pienestäkin ponnistelusta kovan kivun rinnassani, enkä uskalla ottaa nyt mitään riskiä terveyden suhteen. Niinpä olen venyttänyt työpäiviäni vielä pidempään jotta pääsen auton kyydissä. Lähtö töihin 7.40. Lähtö töistä 18.30.

Toisaalta pidän sateesta. Sateen ropina rentouttaa. Kuuluu vaan sellainen hiljainen humina ja ropina. Sateisina päivinä tekisi mieli vain käpertyä sohvan nurkkaan teemukin ja kirjan kanssa. Parhautta olisi jos vielä saisi koiran tai koirat siihen kupeeseen lämmittämään ja rapsutettavaksi. Koiria on ihan hirmuinen ikävä. Chilillehän olen jo helmikuussa varannut paluulennon Shanghaihin toukokuun lopussa, eikä varmasti ole päivää jolloin en pyörittelisi asiaa mielessäni tuonko hänet tänne vai en. Asiaan liittyy vielä monta muuttujaa, joihin en itse pysty vaikuttamaan.

Perjantaiaamuna äiti ja Aira-täti saapuvat Shanghaihin. Can't wait. On ihanaa kun saa näyttää meidän kodin täällä ja meidän Shanghain. Viikonlopulle on myös luvassa vappujuhlat paikassa jossa saan samalla myös annoksen koiraterapiaa.

You can't always have a plan.
Sometimes you just need to

breath

&

trust 

and see what happens.

 

Kesä on saapunut Shanghaihin

Nyt olen ollut kolme viikkoa kipeenä. Sain tänään verikokeiden tulokset ja kyse ei ole viruksesta. Poskiontelot ja otsalohkot tykyttävät, hengitystä ahdistaa ja pää on niin kipeä ettei jaksaisi kantaa. Kuumekin nousee heti, jos ei ole ibuprofeiinia veressä. Pakko mennä uudestaan lääkäriin ja koittaa ruinata uusi antibioottikuuri. Luulisi auttavan koska ei viruksen aiheuttama.

On kamala sääli olla just nyt kipeenä, kun Shanghain sää on lauantaista asti ollut aurinkoinen ja kaunis, noin +20 - 22 lämmintä ja ilmanlaatukin erinomainen. Viime viikolla muutamana päivänä ukosti ja satoi ja tuuli kunnolla, mikä varmasti puhdisti ilman. Lämpötila oli muuten sateisinakin päivinä noin +18 - 19.

Lauantai olikin täydellinen päivä viettää F1 kisoissa. Meille Shanghain äfykkösiin osallistuminen oli jo kolmas kerta. Ja ehkä jopa paras. Täydellinen ilma ja tapahtumarikas kisa. Vettel ja Kimi koraloivat keskenään heti ensimmäisen kierroksen alussa ja Kimi joutui harmillisesti hännille. Onneksi Kimi nousi sieltä hienoilla ohituksillaan viidenneksi. Mikä tärkeintä, Hamilton jäi seitsemänneksi, sillä meidän paikat oli keskellä brittilippuja Lewis Hamilton fanien piirittämänä. Tunnelma oli loistava!

Kipeenäolosta huolimatta hyvää keväistä viikkoa sinulle muutaman kiinakuvan kera!

Laundry.
Minusta on aina yhtä hassua pyykkien kuivattelu kadun reunassa, etenkin niiden alkkareiden.
Tämän sijainti on 100 - 200 m Bundilta.

Temppelin vartija.

Pääsin jo näin lähelle temppeliä, mutta saavuin paikalle 15 min sen jälkeen kun portit oli laitettu säppiin.
Noh.. ensi kerralla paremmalla onnella eli ajoissa.

Hidasta toipumista

Lauantaina oli ihana lämmin aurikoinen ilma ja koska ilmanlaatukin oli hyvä, uskalsimme lähteä kevyelle pyörälenkille mun olon ehdoilla. Pienikin pinnistys kirrasi heti kurkkua ja ahdisti hengitystä ja minun oli juotava vettä vähänväliä. Rauhallisesti rullaillen pyöräilimme kuitenkin kaikenkaikkiaa noin 30 km. Välietappina meillä oli yksi lemppari huonekalukauppa DTL, josta tämä kuva on otettu.

Joku sitkeä flunssa - tai mikälie - on pitänyt minut poissa pelistä jo puolitoista viikkoa. Olen käynyt kahteen kertaan lääkärillä ja saanut kasapäin lääkkeitä, mutta mikään ei tunnu auttavan. Kun ensimmäinen antibioottikuuri ei tehonnut, lääkäri sanoikin ettei oikein mikään muu auta kuin lepo ja että "yritä vaan parhaan mukaan vahvistaa omaa immuniteettia. Lepoa, paljon nestettä, hunajaa, inkivääriä ja valkosipulia. Ja vielä lisää lepoa." Mutta ei hitto, en enää jaksa olla kipeä enkä jaksa nysvätä kotona. Tulee mieleen Sami Hedbergin spinningtuntisketsi, mikä myös päätyi Elan kanssa tehtyyn biisiinkin. "Jaksaa jaksaa tule tule tule painaa painaa" ja että "välttämättä ei jaksa"! Ei muuten välttämättä jaksa sairastellakaan. En ainakaan minä.

Päätin että huomenna menen töihin vaikken olisikaan tervehtynyt, sillä olen äärettömän tylsistynyt kotona oleiluun, eikä tää olo tästä tunnu muuttuvan suuntaan jos toiseen tein tai olin tekemättä mitä tahansa.

Silloin kun mun työssäkäyntipyörä varastettiin ja sähkömopo sanoi seuraavana päivänä sopimuksemme irti, mun työkaveri kehotti minua käymään temppelissä toivomassa parempaa onnea.
Nyt haluan sinne temppeliin toivomaan terveyttä ja toki se parempi onnikin on tervetullutta. Milloinhan sinne vaan ehtisi...

Hyvää uutta viikkoa sinulle!

Tee jotakin mikä on Hyvä Tehdä miettimättä sen tarkemmin. (Nalle Puh)

Piipahdus Suomihoitolassa

Maaliskuun lopussa tehtiin lyhyt pistäytyminen Suomessa. Vaikka kyseessä oli työmatka, tuntuvat Suomen matkat aina lomalta. Heti ensimmäisen saunomisen jälkeen tuntuu kuin olisi käynyt kasvohoidossa tai itseasiassa jossain täysvartalohoidossa hiuksia myöten - kasvojen iho tuntuu sametilta ja hiukset silkiltä. Olen varmasti lukuisia kertoja ylistänyt Suomen puhdasta ilmaa ja vettä ja rauhallisuutta, mahdollisuutta livahtaa muutamassa minuutissa metsään päivittäin ja vaikka mitä. Yhtäkään asiaa en ylistä ja arvosta turhaa tai liikaa. Tällä reissulla minusta oli uskomatonta myös valon määrä. Aamu sarasti jo ennen kuutta ja pimeää tuli vasta reippaasti kuuden jälkeen illalla. Vaikka oli tehnyt normaalin työpäivän töissä, silti ehti vielä valoisan aikaan koiralenkille. Aurinko hemmotteli meitä lähes koko viikon.

Shanghain lento peruuntui henkilökunnan vähyyden vuoksi ja Finnair majoitti meidät yhdeksi yöksi Helsinkiin. Normaalitilanteessa olisin saattanut hykerrellä tyytyväisyydestä, mutta tällä kertaa minun tuli olla seuraavana päivän valvomassa 42 neliöisen messuosaston rakentamista. Voitte kuvitella etten todellakaan nukkunut hyvin hotellissa ja vähän väliin viestittelin paikallisten kollegoiden kanssa WeChatin avulla.

Seuraavana päivänä päästiin kuitenkin matkaan, ja yhdeksän lentotunnin ja nopean kotona freesautumisen jälkeen suoraan messuillekin. Ja siellähän se messuosasto jo palvelikin messukävijöitä lähes moitteettomasti. Vain pientä säätöä ja kaikki oli ok. Niin se vain on että kun veteen piirtää viivan, ei siihen jää jälkeä. Kukaan ei ole korvaamaton ja maailma ei pysähdy. Asiat järjestyvät - aina.

Messut rullasi siis jo täyttä vauhtia ja seuraavan päivän asiakasseminaarikin hoitui kiitettävästi ja kun sen päivän jälkeen pääsin kotiin, päätin lepuuttaa pari päivää korkkareilla sipsutelluja jalkojani sohvalla ja nukahdin samantien. Puolisoni herätti minut siitä muutamaa tuntia myöhemmin kotiintultuaan ja siinä vaiheessa huomattiin että olin tulikuuma. Kuume oli hipsinyt 38 asteeseen. Nyt olen jo seitsemättä päivää sairaana. Minulla on poskionteloiden tulehdus ja koko ylähengitysteiden tulehdus. Tänään kävin toistamiseen lääkärissä ja sain viisi uutta pakettia lääkkeitä sekä määräyksen levätä itseni kuntoon. Eiköhän niillä lähe. Lääkäri myös kehotti juomaan sitruuna-inkivääriteetä ja käyttämään reilusti hunajaa jotta kroppani vastustuskyky hieman kasvaisi. Osaako joku tehdä sitruuna-inkivääriteetä? Ja nyt ei kelpaa että "kato googlesta"... google ei edelleenkään toimi Kiinassa.

Hei se on jo huhtikuu! Kesä kuiskii jo nurkan takana. Ja reilun kolmen viikon päästä saan äiskän ja tädin tänne meille kylään ja se on niiiiiin siistii!