Hyvää uutta vuotta 2016!

Maanantaina lennettiin Finnairin uudella Airbus A350 koneella takaisin Shanghain arkeen. Suunnattomasta väsymyksestä huolimatta suunnattiin tiistaiaamuna suoraan töihin, sillä jetlagista pääsee parhaiten eroon, kun ei mene nukkumaan, vaan valvoo heti saapumispäivänä mahdollisimman pitkään. Samoin silmin kaksi vuorokautta on masokistista ja pakko myöntää että työpäivän aikana kaksi kertaa havahduin siihen kun niskat repsahtivat vaivuttuani uneen käsien vielä ollessa näppäimistöllä. Kuin kiinalainen konsanaan ;)

Kotiin päästyä vuorossa oli Chilin nouto hoidosta. Huojentavaa kun kaikki oli mennyt erinomaisesti. Chili oli muunmuassa päässyt joulupukin syliin ja Nopan kanssa yhteistuumin miltei opettanut Musti-linnun haukkumaan.

Nyt Chili on ollut muutaman vuorokauden omassa kodissa ja ollut ihmeellisen rauhallinen. Mietittiin onko se vähän "häntä maassa" kun meillä on varmasti tylsempää ja hiljaista, eikä ole enää koirakaveria kenen kanssa leikkiä. Voi myös olla että hoitopaikassa on ollut seurattavaa elämää niin paljon enemmän, että nyt vain lepäily maistuu makialle. Sopii tällä hetkellä hyvin myös meille sillä töiden jälkeen ollaan vain lepäilty, katseltu telkkaria ja nukahdeltu tuon tuosta.

Suomen puhdas ilma ja joulubreikki hektisestä työarjesta auttoi elpymään keuhkoputkentulehduksesta, mutta vielä olisi viikko - tai vaikka pari - lisää tehnyt enemmän kuin hyvää. Enää köhityttää vaan kun alkaa naurattamaan tai puhuu enemmän, mutta muuten olo on vielä kuin vanhalla tiskirätillä. Onneksi uudenvuodenpäivä on täälläkin vapaapäivä töistä, niin saadaan yksi pitkä viikonloppu vielä hengähtää ennen uuden vuoden haasteita. Kiireinen alkuvuosi on tiedossa sekä töissä että privaatissa elämässä. On myös paljon avoinna olevia asioita, jotka mietityttävät takaraivossa ja niistä isoin ja lähin on tällä hetkellä Chilin hoitopaikan löytyminen helmikuussa Kiinan uudenvuoden aikana. Vielä ei ole varmaa hoitopaikkaa ja se huolestuttaa minua kovin. Pitäkäähän meille peukut ja varpaat pystyssä että paikka löytyy. Ja jos joku tietää tai tuntee jonkun Shanghaissa tai Shanghain lähialueella, niin vinkkaathan minulle. (Perheet joissa Chili on ollut nyt aiemmin hoidossa, matkustavat itsekin karkuun Kiinan pauketta.)

Chilihän on sirutettu, rokotettu ja rekisteröity koira ja hänellä on jo rabiesvasta-ainetodistuskin. Rekisteröinti on tehty viime kesän kynnyksellä. Tiedän että rabiesvasta-ainetodistus on jatkossakin aina voimassa, kun vaan huolehdin Chilin rabiesrokotuksesta ajoissa ennen kuin tulee vuosi täyteen edellisestä rokotuksesta. Mutta... tietääkö joku, täytyykö Chili rekisteröidä uudestaan tälle vuodelle, ennen kuin voin viedä sen Suomeen? Eli onko rekisteröinti voimassa vuoden edellisestä rekisteröinnistä?

Shanghaissa huono ilmanlaatu pitää meitä vielä sisätilojen vankina ja turhaa ulkoilua on syytä välttää. (Koiranulkoilutukset on tietysti hoidettava säästä ja ilmanlaadusta huolimatta aina tavalliseen tapaan, ja liikuttava ulkona töihin ja töistä kotiin.) Vielä ei pääse lenkkeilemään ja kohentamaan seitsemän sairasteluviikon romahduttamaa kuntoa. Ja jos nyt joku miettii että miksi en mene salille treenaamaan, niin salilla ei tosiaankaan ole sisäilmanpuhdistimia ja siellä pidetään isoja ikkunoita sepposen selällään auki, eli sisäilma voi siellä ole jopa kehnompi kuin ulkona. Meillä on kotona onneksi kuntopyörä ja tietysti voi aina tehdä kotona omia lihaskuntoharjoituksia. Niiden pariin sitten jos en voi harrastaa itselleni rakkaimpia lajeja, juoksua ja lenkkeilyä.

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta luotan siihen että asiat järjestyvät ja toivon kovasti että ilmanlaatu paranisi. Tuo huono ilmanlaatu on edelleen asia jota ei pysty käsittämään ja kuinka se lamaannuttaa kaiken. Viime vuosi taisi olla poikkeuksellisen hyvä, koska jotenkin se taas on tullut niin isona kurjana "seinänä" vastaan.

Tänään me ollaan oltu Kiinassa 3 vuotta 4 kuukautta. Malja sille ja uudelle vuodelle!

Kiitollisena kaikesta vuonna 2015 koetusta,
toivotan kaikille luottavaista ja rakastavaa uutta vuotta 2016!

PS. Lentokoneessa katsoin ihanan elokuvan "Max". Suosittelen lämpimästi kaikille koiraihmisille.

Joulurauhaa

Joululoma lähestyy ja odotamme sitä jo kovasti. Ilmanlaatu on Shanghaissa ollut todella huono eli asteikolla luokkaa Hazardous. Viisi viikkoa minua vaivannut köhä äityi keuhkoputkentulehdukseksi. Olenkin nyt töissä tehnyt vain välttämättömät työt ja iltapäivällä olon heikentyessä hipsinyt vähin äänin kotiin lepäämään. Tänäänkin tuli nukuttua kolmen tunnin päikkärit sohvalla. Joskus viiden jälkeen heräsin kun oli jo pilkkopimeää ja olin ihan sekaisin siitä mikä maa, mikä valuutta. Illan aikana irtosin sohvasta vain ulkoiluttamaan välillä koiran tai juomaan teetä tai vettä. Mutta kyllä se tästä! Sain maanantaina lääkäriltä muovikassillisen lääkkeitä ja kyllä ne tuntuu aika hyvin purevan. Yskänlääke tekee minusta aina todella uneliaan, mutta sekin varmasti vain hyvä, että tulee oikeasti levättyä.

Torstai-iltana vien Chilin hoitoon toiselle puolelle Shanghaita. Chili menee perheeseen, jossa on vanhempien lisäksi kaksi lasta ja yksi Chilin kanssa samanikäinen tyttökoira. Tämä on uusi hoitopaikka Chilille ja kiireiden vuoksi emme ehtineet tehdä koiratreffejä aiemmin. Nähtäväksi jää miten koiratytöt tulevat toimeen keskenään. Olen tavannut hoitoperheen koiran, Nopan, kerran ja Noppa on vähän Chiliä pienempi ja aika paljon rauhallisempi tapaus. Chili ei ole koskaan haukkunut tai murissut toisille koirille - tai yhtään millekään - ja yleensä Chili on ulkona muita koiria tavatessa se alistuvampi, tai sitten se joka mieluusti lähtee kiertämään kohdattavan koiran kaukaa. Uskon ja toivon että Chili ja Noppa pärjäävät hyvin ja että heistä olisi myös toisilleen iloa ja seuraa.

Perjantaina lennämme Suomeen joululomalle. Elokuun loman jälkeen koko loppuvuosi on ollut meillä todella kiireistä ja nyt huonosta ilmanlaadusta johtuva sairastuminen on uuvuttanut meidät molemmat mieheni kanssa siihen pisteeseen, että toivomme vain rauhallista joulunaikaa Suomessa, aikaa levätä.

Tässä vielä ihanan Samuli Edelmannin joululaulun kera toivotan sinulle ihanaa, hiljaista ja raukkauden täyteistä joulua!

Suomi 98-vuotta

Onnea 98-vuotias itsenäinen Suomi!
Lauantaina 5.12. oli vuotuinen Shanghain suomalaisten järjestämä itsenäisyyspäiväjuhla. Minulle juhliin osallistuminen oli kolmas kerta, puolisolleni neljäs. Nähtäväksi jää, oliko nämä viimeiset Shanghaipippalot meille...

Juhlat olivat tänä vuonna eri paikassa, The Hyatt on the Bund, mikä oli mielestäni pelkästään virkistävää vaihtelua. Paikka oli mielestäni jopa parempi kuin aikasempien vuosien Peace Hotel. Juhlat olivat ball room -tyyppisessä tilassa, kun taas aikasempi juhlapaikka Peace Hotel, oli hyvin pitkä tila ja jakoi ihmisiä erillisiin alueisiin. Hyattin tila oli paljon intiimimpi - tuntui että kaikki oli lähellä. Myös ruoka oli Hyattissa parempaa kuin Peace Hotellissa. Upeat juhlat kaikenkaikkia - kaunis kiitos järjestäjille. Maailman toisella puolen Suomen itsenäisyyspäiväjuhla on saanut paljon suuremman merkityksen. Suomi on maailman paras paikka ja saadaan olla ylpeitä siitä että olemme suomalaisia.

Minun itsenäisyyspäivän lämpimin muisto lapsuudesta
Lapsuudessa meillä leivottiin joulupiparit aina itsenäisyyspäivänä. Äiti teki taikinan edellisenä päivänä ja koko itsenäisyyspäivän pakerrettiin pipareita koko perheen voimin. Äiti kauli taikinan, me siskon kanssa paineltiin piparimuotit ja isä istui uunin edessä jakkaralla paistomestarina. Pipareita tehtiin joka vuosi 10 litran ämpärillinen.

Suomea kunnioittaen ja omaa isääni ikävöiden toivotan kaikille lämminhenkistä joulun odotusta!