perjantai 26. kesäkuuta 2015

Loman tarpeessa


Ihanaa! Taas on Perjantai!
Kuinkahan monesti olen aloittanut kirjoituksen samoilla sanoilla.
Pakko se on vaan myöntää; alan olla loman tarpeessa.
Vaikka pidän Kiinasta ja täällä asumisesta ja työskentelystä, niin kokemuksesta voin sanoa että kahden kuukauden välein täältä ois päästävä tauolle. Pitkät työpäivät - yleensä yhdeksästä kuuteen - eivät jätä arkipäiviin ylimääräisiä tunteja. Silti pitkät työpäivät eivät ole suurin syy väsymiseen ja loman tarpeeseen, vaan kyllä täällä meinaa väsähtää paikallisiin ihmisiin ja heidän brutaaleihin tapoihin. Hissin lattialla on pissaa, klimppejä, tupakantumppeja, roskia ja mitä milloinkin, tai kun kadulla neljä tyyppiä laiskasti lompsii rintarinnan vastaan tekemättä pienintäkää väistämiselettä, tai kun lauma työntekijöitä on valloittanut kadun reunukset ruokatauollaan ja levittänyt luita ja muita ruuan tähteitä roskineen päivineen ympärilleen, tai kun tunget hissiin 20 muun ihmisen kanssa ja hengität varsinaista hajukolarimixtuuraa (ruoka, likaiset hiukset, valkosipuli, hiki, hajuvesi, tupakka...) ja kuuntelet kovaäänistä singsongdingdong-diipadaapaa. Kuulostaa varmasti ihan kauhealle ja sitä se välillä meinaa ollakin. Mulle on muodostunut jo jonkunlainen lomantarveindikaattori; siinä vaiheessa kun mokomat pikkuasiat alkaa ärsyttämään, tuntuu että happi loppuu ja olisi vaan päästävä pois.

Myös sää on ollut ihan ärsyttävä. Sataa loipottaa vähän väliä ja silloinkin kun ei sada niin on vaan sellasta sumuista ja kosteaa ja kuumaa. Miettikääpä 36-asteen hellettä ilman aurinkoa. Harmaata kuumaa utua. Sade väsyttää, kuumuus väsyttää... 1 + 1 = 2.
Voi pojat (ja tytöt) - ei tarvi paljon kuvitella kun voin tuntea Suomen raikkaan ja kuulaan kesän!

Kiinan lisäksi olen matkustanut Aasiassa ainoastaan Philippiineillä ja Thaimaassa. Mieheni sitä vastoin on reissannut jo melko paljonkin ympäri Aasiaa työnsä puolesta. Ollaan pohdittu, että nyt kun kolme vuotta alkaa olla pian lusittu Shanghaissa, ja jotta minäkin näkisin vähän muitakin maita - kun kerran täällä asti ollaan - voisin joskus lähteä hänen työreissulle mukaan hänen työreissuaan edeltäväksi tai seuraavaksi viikonlopuksi. Tällainen mahdollisuus olisi ollut nyt viikon päästä. Jotta yhtäaikaa voisimme täältä jonnekin matkustaa, on tietysti hommattava ensin koiralle hoitopaikka, ja varmistettava se ennen kuin voi alkaa varailemaan lentoja. Innoissani aloinkin jo etsiä Chilille hoitopaikkaa ja kaksi henkilöä jo miltei kilpailikin siitä josko saisi Chilistä yhden pitkän viikonlopun huolehtia. Jes! Ei muuta kuin varaamaan lentoja Singaporeen. Onneksi elämä on opettanut olemaan lipasematta ennenkö tipahtaa, sillä lennot Singaporeen oli kalliimmat kuin lennot Suomeen. En ihan ole valmis maksamaan pitkälti yli tuhatta euroa pelkistä lennoista yhden viikonlopun mittaiselle reissulle. Miniloma Kiinasta olisi ollut kaivattu "escape", mutta enköhän mie täällä vielä reilun kuukauden jaksa kunnes taas pääsee Suomeen. Täytyy vaan pysyä positiivisena, keskittyä työn tekoon ja urheilemiseen ja nauttia kaikista mahdollisista sateettomista päivistä.

Nyt on aamukaffet nautittu, vielä nopea koiran pissatus (käydään joka aamu kaksi kertaa; ensin pidempi lenkki ja juuri ennen lähtöä pikapissatus) ja töihin! Mukavaa viikonloppua sinulle!


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Jo kolmas juhannus Shanghaissa

Kun viime perjantaina Suomessa oltiin jo juhannuksen vietossa, me painettiin normaalisti töitä. Jossain kohtaa mielessä vieraili ikävä uusia perunoita, savustettua lohta, raikasta suomalaista salaattia, mansikoita, karjalanpiirakoita ja munavoita. Herkkuja enemmän haaveilin saunomisesta ja uimaan-saunaan-uimaan-saunaan-uimaan-saunaan -ravaamisesta. Näiden haavekuvien ikävöimistä hieman hillitsi tieto Suomen kylmästä juhannussäästä. Shanghaissa on ollut nyt jatkuvasti +25 - +30, satoi tai paistoi. Ja koko viime viikon satoi. Onneksi viikonloppuna oli pääosin sateetonta, niin päästiin taas urheilemaan elämämme kyllyydestä.

Kun perjantaina toimiston kellon viisarit osoitti puoli kuutta, oli ajatuksena lähteä ulos syömään ja huvittelemaan - juhlimaan juhannusta ja oikeastaankin Kiinassa vietettävää Dragon Boat Festival -lomaa. Edessä oli kolmen päivän vapaat eli piiitkä viikonloppu! Oijoijoi! Kotiin päästyä avattiin viinipullo ja "ärsyttävänpikkunälän" supistessa olkapäällä tulikin loihdittua melkein huomaamatta kotitekoinen tapas-illallinen. Eikä enää tarvinut lähtä mihinkään, vaan nautittiin vaan mukavasta koti-illasta.

Home made tapas.


Tein elämäni ensimmäisen kerran bruschettoja. Vaikka itse sanonkin, niistä tuli parempia kuin mitä olen ravintoloissa koskaan maistanut.

Lauantaina kävelimme noin tunnin lenkin.

Sunnuntaina käytettiin Chili reippaalla noin 4,5 km lenkillä, jonka jälkeen otettiin taas fillarit alle ja pyöräiltiin ympäri Shanghaita 42,5 km. Oli tosi kivaa! Ja jos edellisenä viikonloppuna mulla oli jo 20 km kohdalla veto ihan poissa, niin nyt yli 40 km taittui ihan huomaamatta. (Eli se Xyzal-allergialääke todellakin teki minusta ihan naatin viikko sitten.)

Maanantai oli Kiinassa pyhäpäivä ja herättiinkin sateiseen aamuun. Kun sain Chilin ulkoilutettua, keitin pannullisen kahvia ja hitaasti haudutetun puuron. Ja tiedättekö mitä tein aamupalan nautittuani?
Hipsin takaisin sänkyyn! Voi että oli ihanaa! Sunnuntain pyörälenkki tuntui hieman alaselässä ja oli ihana maata raajat x-asennossa, koira käpertyneenä kylkeen ja seurata sadepisaroiden valumista ikkunaa vasten. Vaikka oli maanantai, ei tarvinut lähtä töihin eikä mihinkään! Ihanaa! Taidettiin koko poppoo nukahtaa vielä muutamaksi tunniksi.

Sydän aamupuurossa :)

Sateen jälkeen tehtiin 7,5 km lenkki. Koirakin jaksoi paremmin sillä sateen jäljiltä sää oli hieman viileämpi (noin +26). Lenkin jälkeen pyöräilimme vielä Jingqiaon Times Grocerystä ostamaan vehnäjauhoja ja iltasella käveltiin vielä muutamat koiranulkoilutukset.

Ehkä yksi parhaimista juhannuksista - yhdessäoloa, urheilua, lepoa sekä hyvää ruokaa ja juomaa.

Tänä aamuna nautittiin aamupalaksi verigreippiä, kahvia ja omenamehua. Chilin rabiesrokotuksesta oli nyt kulunut 33 päivää ja minulla olikin heti aamusta sovittuna firman kuljettajan kanssa, että hän ajaa minut ja Chilin Puxin puolelle Shenpu-klinikalle verikokeisiin. Koska kuski joutui ensin ajamaan tehtaalle ja palaamaan sieltä Shanghai cityyn, oli minulla noin puolitoistatuntia extra-aikaa aamussa. Siispä kirmasin nopealle juoksulenkille. Kuski saapui hieman yli 10 ja eläinlääkärireissuun meni matkoineen tasan tunti. Selviydyttiin siis todella nopeasti vaikka käytännössä oli viikon ensimmäinen arkipäivä ja liikenne yleensä erittäin ruuhkaista. Kahden - kolmen viikon kuluttua pitäisi saada Chilin rabiesvasta-ainetestin tulokset. Pitääkähän peukkuja että saadaan toivottu tulos!

Kumpikohan jännitti enemmän - Chili vai minä...


Chili oli todella reipas! Tai sitten tytöt osasivat hommansa :)

Helpottunut paluumatka.
Chili kotiin ja mamma töihin.

Miten sun juhannus meni?


sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Urheilupäivitys

I am Specialized ;)

Muutama kuukausi sitten sain liikuntahaasteen facebookissa. Aika monesti olen facebook-kavereiden haasteisiin vastannut, mutta jostain syystä tämä liikuntahaaste jäi sivulleni notkumaan vaikka haastajakin haastaessaan totesi minun olevan "tunnetusti ikiliikkuja". Pitää paikkansa. Jotenkin olen vaan hieman väsynyt facebookiin ja monta kertaa olen halunnut siitä poistuakin, mutta työni puolesta joudun siellä vielä olemaan. Ja onhan facebook oikeastaan ainoa kanava, mistä näen ystävieni ja sukulaisteni elämää ja kuulumisia nyt kun ollaan täällä toisella puolella maailmaa.
Mutta mutta nyt Hanna-haastajani, tässä tulee urheilupäivitysblogi. Toivottavasti tämä kelpaa ;)

Tässä yksi tavallinen viikko liikuntoineen:

Maanantai. 4,5 km kävelylenkki porukalla. Ihan parhautta. Olen aina ylpeä kun saan houkuteltua mieheni mukaan. Se välillä nauraakin mulle kun jaksan aina ja joka kerta sitkeesti kysyä häntä mukaan, mutta kuulemma myös tykkää siitä. Jotenkin näissä porukkalenkkeilyissä on aina niin hyvä fiilis. Laumaeläimenä koirakin selkeästi nauttii siitä kun mennään yhdessä.

Tiistai. 3,2 km juoksulenkki Chilin kanssa. Tosi kuuma sää ja Chiliä sai melkein raahata perässä ja välillä innostella sitä rupatellen. Lenkin lopulla ihan kodin lähellä tavattiin kaksi todella suloista yorkkia, joita pysähdyttiin moikkaamaan. Kyykistyin itsekin niitä rapsuttelemaan ja kun nousin ylös, toinen polvi ei tykänny siitä. Kotona tein vielä puolisen tuntia kahvakuulatreeniä ja punnerruksia. Lihaskuntoa pitäis tehdä paljon enemmän - niin rankalta vääntämiseltä se tuntuu. Ei kivaa mutta pakko tehdä, sillä istun päivät pitkät päätteellä, ja voin kertoa ettei Kiinassa tiedetä työergonomiasta yhtään mitään. Onkin pakko pitää itse huoli taukoliikunnasta työssä. Jostain roskalavalta löysin kerran alumiiniputken pätkän ja sen kanssa kemppijumppaan miltei päivittäin olkapäiden liikeratoja. Joskus teen ojentajia työtuolilta, punnerran, lankutan ja usemman kerran viikossa käytän hissin asemasta portaita. Raput olisi tosi jees muuten, mutta Kiinassa kaikki polttavat hissiauloissa, käytävillä ja portaikossa ja niissä on ihan tuhkakupitkin. Kun puuskuttaa 7. kerrokseen niin vahva tupakanhaju on melkoinen inhokki.

Keskiviikko. 3,2 km juoksulenkki. Vain minä ja popit. Ilmanlaatu oli koko päivän kehno ja odotin iltaan asti hieman parempia AQI-lukemia, jotta pääsi liikkumaan. Kello oli jo yli 9 kun lähdin liikkeelle, mutta latasin muutama päivä sitten pari uutta biisiä ja niistä sai ihanasti energiaa. Ilmanlaatu kuitenkin tuntui nielussa ahdistavalta ja polveakin alkoi 2,5 km kohdalla sattumaan, siispä päätin jättää lenkin suunniteltua lyhyemmäksi.

Torstai. Lepopäivä. Hyvää ruokaa ja 2 lasia punaviiniä. Istuskelua ja jutustelua parvekkeella nautiskellen lämpimästä illasta ja parhaasta seurasta.
...kunnes hyttyset löysivät minut 19.kerroksesta!!! Ei muuta kuin allergialääke naamaan ja nukkumaan toivoen ettei allergiareaktio äityisi tällä kertaa pahaksi.

Perjantai. Pari pidempää koiralenkkiä, lounastauon hyötykävelyt, ja työpäivän päätteeksi tapasin entisen kollegani, joka oli työmatkalla Shanghaissa ja vein hänet ostoksille feikkimarkkinoille. Päivän aikana kävelyjä yhteensä noin 10 km. Kotiin mopoillessani tuntui siltä että voisin nukahtaa mopon rattiin..
Hyttysten puremat alkoivat turpoamaan, kutisi ja sattui. Kotiin päästyä otin toisen allergialääkkeen. Illalla kutsuimme työkaverimme meillä syömään ja ruuan ja lasin punaviiniä nautittuani silmä alkoi luppaamaan. Mietin vaan että jälleen rankka työviikko takana.

Lauantai. Hirveä väsymys. Pakko johtua allergialääkkeistä ja päätin olla ottamatta niitä enää, vaikka nyt hyttysten aiheuttamat paukamat alkoivat olla lapsen nyrkin kokoisia ja todella kutiavia ja kipeitä. Kaikkia jäseniä särki. Siitä huolimatta lähdettiin porukkalenkille miehen ja koiran kanssa. Ulkona oli todella kuuma - noin 32 - vaikka aurinkoa ei näkynytkään. Chilin kieli roikkui miltei maassa ja päätettiin viedä se kotiin ja jatkaa liikkumista pyörillä. Käveltiin noin 3 km. Pyöräillessä sai edes vähän ilmavirtaa ja ajeltiin ristiin rastiin Pudongin puolella noin 20 km. Edelleen hirveä väsymys. Ei muuta kuin kotiin suihkuun ja katsomaan telkkaria. Illalla käytiin ulkona dinnerillä ja käveltiin sieltä vielä 5 km kotiin. Oli tosi hauska kävellä pimeässä ja edes vähän viileemmässä illassa. Ja välillä on kiva saada kävellä kädet vapaina koiranhihnasta.

Sunnuntai. Vielä heräsin väsyneenä. Kaivoin allergialääkerasiasta (Xyzal) lapun, missä kerrottiin lääkkeestä ja siinä mainittiinkin sen mahdollisesti aiheuttamasta väsymyksestä ja että pitäisi olla varovainen ennenkuin hyppää auton rattiin. Huh huh! Enää en yhtään ihmetellyt törkeää väsymystäni. Nuutuneesta olostani huolimatta halusin liikkua. Seuraavaksi viikoksi on luvassa sadetta joka päivälle, joten nyt kannattaa nauttia ulkona liikkumisesta varastoon.
Päätettiin lähtä etsimään meri. Eihän sen pitäisi olla kovinkaan kaukana ja kerran pyöräillessä törmättiin suomalaispariskuntaan jotka kertoivat polkevansa Puxin puolelta Pudongiin meren rannalle ja takaisin. Mikseipä siis mekin etittäis se meri ja ollaan sentään jo Pudongissa.
Poljettiin päivän aikana yhteensä 43.5 km reilun kahden tunnin ajan. Välillä pysähdyttiin katsomaan puhelimesta karttaa ja kyllä me oltiin ihan lähellä, mutta vaikka kuinka ajelimme ristiinrastiin ja etsimme tietä, päädyttiin aina umpikujaan. Mulla alkoi jo väsymys painaa, vaikka oltiin vasta ajettu hieman yli 20 km. Hemmetin Xyzal! No joo ulkona porotti myös aurinko ja hellettä oli reippaasti yli +30 mikä myös teki pyöräilystä rankempaa. Mutta en mie yleensä niin vähästä hyydy. Pyörän juomapullo oli jo tyhjä ja pysähdyttiin ostamaan vesipullot ja loput vedet kaadettiin vielä mun kasvoille ja se helpottikin kummasti oloa. Paluumatka ajeltiin yleensä niin mielenkiintoista reittiä pitkin erittäin paikallisten huudien kautta. Kotiin päästyä tajusin, etten jotenkin tällä kertaa jaksanut kiinnittää mitään huomiota seuratakseni reittiä ympäröivää elämää. Yhdellä pitkällä suoralla mun mies työnsi minua selästä ja minä pidin kilometrin verran paussia polkemisesta. Jinqiasso pysähdyttiin vielä kerran, vaikka kotiin olisi ollut enää vajaa 5 km. Tällä stopilla mieheni kävi ostamassa minulle tuoremehua. Oli kyllä niin veto pois. Loppumatkan jaksoin suht hyvin. Kuitenkin tämän päiväinen pyöräily tuntui rankemmalta kuin puolimaratonin juokseminen. Pakko johtua vain siitä allergialääkkeestä. En aio koskea kyseiseen lääkkeeseen enää ikinä.

Loppuviikon väsymyksestä huolimatta ihan hyvä viikko.
Kaiken näiden liikunnan lisäksi koiranulkoilutuksia tulee päivittäin 2,5 - 5 km.

Tässä minun noin puolen vuoden Heiaheia top 4:
  • Koiran ulkoilutus 512 km
  • Juoksu 90 km
  • Kävely 81 km
  • Pyöräily 262


maanantai 8. kesäkuuta 2015

Koira au pair


Lauantaina trimmattiin kesälook :)

Aina aikaisemmin kun me olemme matkanneet Suomeen, on Chili ollut sillä aikaa hoidossa ihanan suomalaisen perheen hoivissa, ja vastaavasti me olemme hoitaneet heidän koiraa kun he ovat olleet matkalla. Kätevää yhteistyötä ja avunantoa. Nyt kuitenkin tämän perheen Kiina-komennus on päättynyt ja uusi maa ja uudet kokemukset odottavat heitä. Onnea perhe Konsti ja lämmin kiitos teille kaikesta!

Etsin Chilille hoitoperhettä Facebookin Shanghain Suomalaisten ja Shanghai Expats -ryhmissä, valitettavasti siinä onnistumatta. Muutama paikallinen kommentoi jotain ja tarjoitui Chilin ottamaankin, ja eräs suomalainen joka on jo aikaa sitten muuttanut Shanghaista pois yritti myös auttaa vinkkaamalla tutusta aussiperheestä, mutta valitettavasti tämäkin perhe oli jo lähtenyt maasta. Meidän compaundilla olen tutustunut erääseen englantilaiseen naiseen, jolla on kaksi koiraa. Hän kertoi toisen heidän koiristaan (heillä oli aluksi vain yksi koira Shanghaissa, mutta pelastivat jossain vaiheessa auton töytäisemän koiran ja ottivat sen omaksi) olleen kerran hoidossa paikallisessa koirohoitolassa nimeltään Paradise Kennel. Heidän kokemuksensa hoitolasta oli ihan positiivinen, mutta olivat myös kuulleet tuttavaltaan ei niin onnistuneen hoitolakokemuksen. Hoitopaikkaan olisi kuulunut 160 RMB:n vuorokausihintaan (noin 24 €/vrk): oma privaatti 12 neliön sisätila + 35 neliöinen ulkotila, sänky, TV, ilmastointi tai lämmitys, ulkoilutusta, videoviestejä omistajalle sekä ruoka. Ei kuulosta huonolta. Mutta... elokuu on vuoden kuumin kuukausi Shanghaissa ja koska minä en luota yhteenkään kiinalaiseen, niin pelkään että ehkäpä ilmastointia ei käytetäkään riittävästi tai ehkä koiralle ei annettaisi riittävästi vettä.. tai jotain. Tai mistä sitä tietää, vaikka Chili saisi sieltä jonkin tarttuvan taudin, kirppuja tai jotain. Ehkä mun kauhukuvia ja ylivarautuneisuutta, mutta Chili on meidän perheenjäsen ja tuntuisi kauhealta jättää se kuukaudeksi johonkin paikkaan mistä en voi olla varma.

Onneksi sitten tuli viesti Jonnalta. Jonna on nuori suomalainen nainen joka on opintonsa suorittanut, matkannut maailmaa ja on vielä tälläkin hetkellä Englannissa pienen yksi vuotiaan pojan au pairina. Jonna halusi päästä kokemaan Aasian ja samalla lupautui tulemaan Chilille koira-au pairiksi.
Vähän myöhemmin sain myös viestin yhdeltä Shanghaissa asustavalta suomalaisperheeltä, joilla on Chilin kanssa samanikäinen koira, että myös he olisivat mahdollisesti voineet ottaa Chilin hoitoon, jos ensin tyyppaamme kuinka koiramme tulevat keskenään toimeen. Vilpittömästi uskon että olisivat tulleet hyvin juttuun ja varmasti vielä tapaammekin. On se ihanaa että tällaisia ihmisiä ja perheitä on olemassa!
Jonnan kanssa teimme jo diilin ja hän tulee luoksemme muutamaa päivää ennen lentoamme Suomeen, jotta ehdimme näyttämään oleellisimmat asiat Shanghaissa ja tietysti kaikki Chilin kommervenkit. Jonnan olen tavannut pari kertaa aikaisemmin ja hänen äiti on minun hyvä ystävä ja työkaveri. Uskon että koska hän on vastuuntuntoisesti huolehtinut alle vuoden ikäisestä vauvasta itsenäisesti, on pieni alle 5-kiloinen koira pala kakkua. Ja Chili on superkiltti! Chilillä vaan on energiaa kuin pienessä kylässä ja tarvii aika paljon liikuntaa ja huomiota. Tosin elokuun kuumuuden vuoksi en usko että ulkona voi pitkiä lenkkejä ja aikoja oleskella.

Ennen kuin yritimme Chilille mitään hoitopaikkaa löytää, tarjosimme mieheni tyttärelle mahdollisuutta tulla Chiliä hoitamaan ja viettämäään kuukausi Shanghaissa. Mutta jonkun aikaa hänen kanssaan asiaa yhdessä mietittyämme, olisi hänen ollut tylsä tulla tänne ja jäädä sitten yksin Chilin kanssa, kun näemme niin harvoin. Haluamme Suomessa ollessa viettää aikaa yhdessä; ja päinvastoin, jos hän tulisi tänne.

Kirjoitinkin jo aiemmin että Chilillä on käynnissä prosessi, jotta voin sen joku päivä ottaa mukanani Suomeen ja vaikka en häntä mielellään lennättele edestakaisin Kiinan karanteenin vuoksi, niin silti haluan että on olemassa se mahdollisuus, jos ei hoitopaikkaa joskus löytyisikään. Muuten uskon että Chili matkustaa Suomeen vasta sitten kun me lopullisesti muutamme takaisin.

Life is better with a dog.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

City Shop

Meiltä on myös monta kertaa kyselty mitä me syödään täällä. Ihan perusruokia. Itseasiassa jopa ehkä paremmin kuin Suomessa siinä määrin, että täällä ei ole juurikaan eineksiä. Ei mitään valmiita lihapullia, salaattirasioita, keittoja jne. On täällä tietysti joitakin, mutta ei meidän makunystyröitä houkuttavia settejä. Kokkaamme lähes päivittäin. Yleensä mun mies on pääkokki ja minä olen se keittiöapulainen. Mutta osaan minäkin. Olemme tänne hankkineet jopa riisinkeittimen ja melkein kaikki meidän keittiövälineet ovat täällä parempitasoisia kuin Suomessa. Kaikki kun on pitänyt hankkia tänne uutena. Joitain välineitä olemme tuoneet Suomen kodista kuten esimerkiksi sähkövatkaimen.

Nyt kun on jo 2,5 vuotta Kiina-komennusta takana, tulee väkisinkin välillä mietittyä että kuinkahan paljon sitä tulee syötyä hormoneja ja raskasmetalleja plus mitä lie saasteita. Vaikka siis periaatteessa syömme hyvin ja terveellisesti, niin silti jos oikein alkaa miettimään niin "millä vedellä viljelymaata on kasteltu, josta syömme salaatit, vihannekset ja juurekset" ja "mitähän vettä ne possut, lehmät ja kanat juo" tai "mistähän ne kalat on pyydetty". Mutta oikeesti... ei tollasia vaan voi miettiä, tai hulluksihan sitä tulisi tai ainakin sairaalloisen laihaksi.

Luin joskus Jasper Pääkkösestä kertovan artikkelin. Hänhän on tunnetusti kova kalamies ja hän oli käynyt verikokein selvittämässä, kuinka paljon hänen elimistöön oli kalansyömisestä kerääntynyt ympäristömyrkkyjä. Tulokset vastasivat keski-iän ylittäneiden ammattikalastajien pitoisuuksia. Jutussa kuitenkin mainittiin, että Jasperin korkeat testitulokset olisivatkin todennäköisesti johtuneet siitä, että hän oli ollut muistaakseni kuukauden reissussa Aasiassa, jossa kyseisiä ympäristömyrkkyjä saa kasviksista. Juttu jäi mieleen ja sen verran olen miettinyt meidän pitkää ajanjaksoa Aasiassa, että olen noin vuoden syönyt spirulina-levää. Kuulemma se poistaisi raskasmetalleja elimistöstä. Tietystikään minulla ei ole mitään ennen ja jälkeen tuloksia, mutta uskon ettei levätablettien nappailemisesta mitään haittakaan ole.

Lohi me ostetaan Ikeasta. Siellä kaikki lohet ovat pakastettuja ja valikoima on aika runsas, ainakin meille ihan riittävä.
Liha eli naudan ja possun sisäfileet me haetaan Metro-nimisestä kaupasta. Metro on muistaakseni saksalainen ketju (korjatkaa jos olen väärässä), joka on ikäänkuin tukkukauppa. Kaikki vähän isommissa pakkauksissa ja erissä. Metrosta voi myös ostaa viinit edukkaasti, mutta yleensä ei lähdetä niitä erikseen Metrosta hakemaan, vaan tyydymme City Shopin valikoimaan.
Meiltä kotoa on Ikeaan 12 km ja Metroon 5 km.

Onneksi meidän asuintalon vieressä noin 50-100 metriä meidän kotoa, on erittäin hyvä ja kattava marketti City Shop. Myös City Shopista saa lohta ja lihaa, mutta ne ovat siellä erittäin paljon kalliimpia kuin lohi Ikeasta tai lihat Metrosta. Meidän City Shop on muutenkin ihan super hyvä kauppa. City Shopissa on paljon tuontitavaraa (sanoisin jopa että varmasti puolet) ja City Shopista saa muun muassa hapankorppuja ja näkkileipää - ihan loistavaa! City Shop ei ole halpa, mutta kun olemme keskittäneet suurimman osan ostoksista sinne, ja koska meillä on "hui yuan ka" eli kanta-asiakaskortti, saamme pari kertaa vuodessa 15 kpl 100 RMB:n arvoisia ostoskortteja. Kätevää!

Parasta City Shopissa on se, että voin mennä sinne Chilin kanssa. Koira on kyllä pidettävä sylissä. Olen pari kertaa nähnyt kun joku koirallinen henkilö on passitettu ulos kaupasta, kun koira oli ollut lattialla. Kaupan työntekijät ovat jo meille tosi tuttuja ja monet heistä tulevat aina rapsuttelemaan Chiliä ja noin viikko sitten yksi myyjistä, joka maistatteli kaupassa vesimeloonia, toi yhden vesimelonin palan Chilille.

Pyykinpesuaineen, siivousaineet ja - välineet ja konetiskiaineen ostamme Carrefourista. Carrefour on ranskalainen ketju, mutta hyvin kiinalainen täällä. Toki heilläkin on oma "Imported"-osastonsa, mutta melko suppea sellainen. Pesuaineet ovat ainakin puolet edukkaampia Carrefourissa kuin City Shopissa. Lähimpään Carrefouriin meiltä on matkaa kilometri.

Tässä vielä muutama kuva meidän City Shopista.

Leipätiski.
Näkkileipien ja hapankorppujen lisäksi ostamme yleensä Multigrain Toast -leipää, Ciabattaa tai Fitness breadiä. Joskus harvoin myös kuvassa näkyviä patonkeja. Näiden lisäksi kaikki muut leivät ovat meidän makuumme makeita tai muuten outoja rusinoineen jne. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vitriinissä keskihyllyllä myös muffinsseja. Joitain muitakin makeita kakkuja löytyy (jäävät kuvassa piiloon vasemmassa reunassa.) Muffinsseja ja muita makeita leivonnaisia emme ole vielä 2, 5 vuoden aikana innostuneet ostamaan.
Juustotiski.
Ostamme yleensä Hollantilaista Goudaa. Välillä herkutellaa briellä.
Leikkeleet, grillatut broilerit + muut valmiit ruoka-annokset.
Yleensä ostamme kalkkunaa tai ranskan kinkkua. Grillattu broileri tarttuu myös silloin tällöin mukaan. Grillattu broileri on täällä tosi hyvää ja maksaa 38 RMB eli hieman alle 6 €. Valmisannoksista löytyy myös ihan ookoo kinkku-munarisottoa, jota ostan joskus yksin ollessa. Yksi annos risottoa maksaa 18 RMB joka on noin 2,60 €.
Viinit.
Viinejä ei tästä kaupasta saa alle 10 €/pll.

Lemmikkien ruuat ja niiden takana tavallista kotitaloustavaraa esim. talous- ja vessapaperit, pesuaineet.
Hyviä koiran puruluita en ole vielä löytänyt Shangaista, eikä niitä ole myös tässäkään kaupassa. Dentastixejä löytyy ja niitä Chili saa joskus. Yleensä tuon Chilille kasan puruluuherkkuja Suomesta.

Yläkerrasta takaisin alakertaan. Edessä oikealla kassapöytä. Huomaa kuvassa valkopaitainen nainen, jolla on toyvillakoira kaupassa mukana. Meidän Chilin lisäksi en ole nähnyt juuri muita koiria kaupassa. Kuvan kiinalaisnainen piti myös koiraa sylissä, mutta näköjään laski koiran maahan kun olivat juuri poistumassa kaupasta.
 
Karkkihylly.
Nyt ymmärrätte sen etten juuri koskaan namittele karkkeja Kiinassa - ei täältä mitään kunnon karssuja saa. Fishermanitkin ovat melkein kaikki sokerillisia, paitsi muistaakseni joku sitruunan maku.
Turkinpippureita ikävä!


Suomesta tuon aina Nalle 4-viljan hiutaleita, teetä, kahvia, hernekeittoa, ruisleipää ja leivinpaperiarkkeja. Niin ja tietysti niitä Turkin pippureita.