Urheilupäivitys

I am Specialized ;)

Muutama kuukausi sitten sain liikuntahaasteen facebookissa. Aika monesti olen facebook-kavereiden haasteisiin vastannut, mutta jostain syystä tämä liikuntahaaste jäi sivulleni notkumaan vaikka haastajakin haastaessaan totesi minun olevan "tunnetusti ikiliikkuja". Pitää paikkansa. Jotenkin olen vaan hieman väsynyt facebookiin ja monta kertaa olen halunnut siitä poistuakin, mutta työni puolesta joudun siellä vielä olemaan. Ja onhan facebook oikeastaan ainoa kanava, mistä näen ystävieni ja sukulaisteni elämää ja kuulumisia nyt kun ollaan täällä toisella puolella maailmaa.
Mutta mutta nyt Hanna-haastajani, tässä tulee urheilupäivitysblogi. Toivottavasti tämä kelpaa ;)

Tässä yksi tavallinen viikko liikuntoineen:

Maanantai. 4,5 km kävelylenkki porukalla. Ihan parhautta. Olen aina ylpeä kun saan houkuteltua mieheni mukaan. Se välillä nauraakin mulle kun jaksan aina ja joka kerta sitkeesti kysyä häntä mukaan, mutta kuulemma myös tykkää siitä. Jotenkin näissä porukkalenkkeilyissä on aina niin hyvä fiilis. Laumaeläimenä koirakin selkeästi nauttii siitä kun mennään yhdessä.

Tiistai. 3,2 km juoksulenkki Chilin kanssa. Tosi kuuma sää ja Chiliä sai melkein raahata perässä ja välillä innostella sitä rupatellen. Lenkin lopulla ihan kodin lähellä tavattiin kaksi todella suloista yorkkia, joita pysähdyttiin moikkaamaan. Kyykistyin itsekin niitä rapsuttelemaan ja kun nousin ylös, toinen polvi ei tykänny siitä. Kotona tein vielä puolisen tuntia kahvakuulatreeniä ja punnerruksia. Lihaskuntoa pitäis tehdä paljon enemmän - niin rankalta vääntämiseltä se tuntuu. Ei kivaa mutta pakko tehdä, sillä istun päivät pitkät päätteellä, ja voin kertoa ettei Kiinassa tiedetä työergonomiasta yhtään mitään. Onkin pakko pitää itse huoli taukoliikunnasta työssä. Jostain roskalavalta löysin kerran alumiiniputken pätkän ja sen kanssa kemppijumppaan miltei päivittäin olkapäiden liikeratoja. Joskus teen ojentajia työtuolilta, punnerran, lankutan ja usemman kerran viikossa käytän hissin asemasta portaita. Raput olisi tosi jees muuten, mutta Kiinassa kaikki polttavat hissiauloissa, käytävillä ja portaikossa ja niissä on ihan tuhkakupitkin. Kun puuskuttaa 7. kerrokseen niin vahva tupakanhaju on melkoinen inhokki.

Keskiviikko. 3,2 km juoksulenkki. Vain minä ja popit. Ilmanlaatu oli koko päivän kehno ja odotin iltaan asti hieman parempia AQI-lukemia, jotta pääsi liikkumaan. Kello oli jo yli 9 kun lähdin liikkeelle, mutta latasin muutama päivä sitten pari uutta biisiä ja niistä sai ihanasti energiaa. Ilmanlaatu kuitenkin tuntui nielussa ahdistavalta ja polveakin alkoi 2,5 km kohdalla sattumaan, siispä päätin jättää lenkin suunniteltua lyhyemmäksi.

Torstai. Lepopäivä. Hyvää ruokaa ja 2 lasia punaviiniä. Istuskelua ja jutustelua parvekkeella nautiskellen lämpimästä illasta ja parhaasta seurasta.
...kunnes hyttyset löysivät minut 19.kerroksesta!!! Ei muuta kuin allergialääke naamaan ja nukkumaan toivoen ettei allergiareaktio äityisi tällä kertaa pahaksi.

Perjantai. Pari pidempää koiralenkkiä, lounastauon hyötykävelyt, ja työpäivän päätteeksi tapasin entisen kollegani, joka oli työmatkalla Shanghaissa ja vein hänet ostoksille feikkimarkkinoille. Päivän aikana kävelyjä yhteensä noin 10 km. Kotiin mopoillessani tuntui siltä että voisin nukahtaa mopon rattiin..
Hyttysten puremat alkoivat turpoamaan, kutisi ja sattui. Kotiin päästyä otin toisen allergialääkkeen. Illalla kutsuimme työkaverimme meillä syömään ja ruuan ja lasin punaviiniä nautittuani silmä alkoi luppaamaan. Mietin vaan että jälleen rankka työviikko takana.

Lauantai. Hirveä väsymys. Pakko johtua allergialääkkeistä ja päätin olla ottamatta niitä enää, vaikka nyt hyttysten aiheuttamat paukamat alkoivat olla lapsen nyrkin kokoisia ja todella kutiavia ja kipeitä. Kaikkia jäseniä särki. Siitä huolimatta lähdettiin porukkalenkille miehen ja koiran kanssa. Ulkona oli todella kuuma - noin 32 - vaikka aurinkoa ei näkynytkään. Chilin kieli roikkui miltei maassa ja päätettiin viedä se kotiin ja jatkaa liikkumista pyörillä. Käveltiin noin 3 km. Pyöräillessä sai edes vähän ilmavirtaa ja ajeltiin ristiin rastiin Pudongin puolella noin 20 km. Edelleen hirveä väsymys. Ei muuta kuin kotiin suihkuun ja katsomaan telkkaria. Illalla käytiin ulkona dinnerillä ja käveltiin sieltä vielä 5 km kotiin. Oli tosi hauska kävellä pimeässä ja edes vähän viileemmässä illassa. Ja välillä on kiva saada kävellä kädet vapaina koiranhihnasta.

Sunnuntai. Vielä heräsin väsyneenä. Kaivoin allergialääkerasiasta (Xyzal) lapun, missä kerrottiin lääkkeestä ja siinä mainittiinkin sen mahdollisesti aiheuttamasta väsymyksestä ja että pitäisi olla varovainen ennenkuin hyppää auton rattiin. Huh huh! Enää en yhtään ihmetellyt törkeää väsymystäni. Nuutuneesta olostani huolimatta halusin liikkua. Seuraavaksi viikoksi on luvassa sadetta joka päivälle, joten nyt kannattaa nauttia ulkona liikkumisesta varastoon.
Päätettiin lähtä etsimään meri. Eihän sen pitäisi olla kovinkaan kaukana ja kerran pyöräillessä törmättiin suomalaispariskuntaan jotka kertoivat polkevansa Puxin puolelta Pudongiin meren rannalle ja takaisin. Mikseipä siis mekin etittäis se meri ja ollaan sentään jo Pudongissa.
Poljettiin päivän aikana yhteensä 43.5 km reilun kahden tunnin ajan. Välillä pysähdyttiin katsomaan puhelimesta karttaa ja kyllä me oltiin ihan lähellä, mutta vaikka kuinka ajelimme ristiinrastiin ja etsimme tietä, päädyttiin aina umpikujaan. Mulla alkoi jo väsymys painaa, vaikka oltiin vasta ajettu hieman yli 20 km. Hemmetin Xyzal! No joo ulkona porotti myös aurinko ja hellettä oli reippaasti yli +30 mikä myös teki pyöräilystä rankempaa. Mutta en mie yleensä niin vähästä hyydy. Pyörän juomapullo oli jo tyhjä ja pysähdyttiin ostamaan vesipullot ja loput vedet kaadettiin vielä mun kasvoille ja se helpottikin kummasti oloa. Paluumatka ajeltiin yleensä niin mielenkiintoista reittiä pitkin erittäin paikallisten huudien kautta. Kotiin päästyä tajusin, etten jotenkin tällä kertaa jaksanut kiinnittää mitään huomiota seuratakseni reittiä ympäröivää elämää. Yhdellä pitkällä suoralla mun mies työnsi minua selästä ja minä pidin kilometrin verran paussia polkemisesta. Jinqiasso pysähdyttiin vielä kerran, vaikka kotiin olisi ollut enää vajaa 5 km. Tällä stopilla mieheni kävi ostamassa minulle tuoremehua. Oli kyllä niin veto pois. Loppumatkan jaksoin suht hyvin. Kuitenkin tämän päiväinen pyöräily tuntui rankemmalta kuin puolimaratonin juokseminen. Pakko johtua vain siitä allergialääkkeestä. En aio koskea kyseiseen lääkkeeseen enää ikinä.

Loppuviikon väsymyksestä huolimatta ihan hyvä viikko.
Kaiken näiden liikunnan lisäksi koiranulkoilutuksia tulee päivittäin 2,5 - 5 km.

Tässä minun noin puolen vuoden Heiaheia top 4:

• Koiran ulkoilutus 512 km
• Juoksu 90 km
• Kävely 81 km
• Pyöräily 262