Seitsemän kilon paketti iloa saapui elämäämme viikko sitten maanantaina, kun saimme ystäviemme koiran, Napin, meille hoitoon 2,5 viikoksi. Viikko on kulunut vauhdilla ja on ollut ihanaa mennä töistä kotiin, kun joku on vilpittömän onnellinen paluustasi. Väitän että Nappi on antanut minulle muutenkin lisävirtaa. Olen energisempi ja aikaansaavempi niin kotona kuin töissäkin. Kiitos perhe Varjonen että saamme tutustua Nappiin ja hoitaa häntä hetken.
Napin tarina.
Kolme pientä koiraa oli hylätty erään paikallisen eläinlääkäriaseman oven eteen pahvilaatikossa jossa luki "for adoption". Ystäväperheemme poikkesi samaisena aamuna tällä eläinlääkäriasemalla katsomaan miten pieni kissanpentu voi, jonka he olivat pelastaneet aiemmin maantieltä. Kissa voi hyvin ja löysi myöhemmin rakastavan kodin toisessa suomalaisperheessä. Nappi sen sijaan sai terveystarkastusten jälkeen kodin ystäviemme perheessä. Arviolta Nappi oli löytöhetkellä noin kuukauden ikäinen. Ilmeisesti Napin sisaruksista ainakin toinen on myös löytänyt kodin. Toivottavasti kolmaskin jo.
Kaikkien kissojen ja koirien kohdalla tarina ei ole aina yhtä onnellinen. Shanghaissa näkee ihan liikaa kulkukoiria ja kissoja ja minulla on sydän pakahtua joka kerta. Sattuu kun ei voi kaikkia pelastaa. Onneksi täällä on myös aktiivinen löytöeläinjärjestö - mahdollisesti useitakin, mutta seuraan vain tämän yhden toimintaa - johon olin ennen Chilin meille ottamista aikeissa mennä mukaan.
Nappi on varmasti yksi onnekkaimmista pikku selviytyjistä. Hän on vasta noin 4 kk ikäinen, mutta silti hänen olemus on jotenkin rauhallinen, vanha ja viisas, ikäänkuin hän olisi kokenut jo monta tarinaa ja olisi kiitollinen ihan kaikesta huolenpidosta ja välittämisestä mitä hän saa osakseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti