tiistai 5. tammikuuta 2016

Ajatuksia huolia pohdintaa...

Tianzifang 1.1.2016

Kirjaatko sinä urheiluharrastuksia ylös? Lasketko kilometrejä, tunteja, kertoja tai kenties kulutettuja kaloreita? Minä olen kirjannut liikuntaharrastuksiani ylös varmasti jo noin 15 vuoden ajan, vaikkei minulla olekaan mitään tavoitteita urheilemisen suhteen. Jos ei siis hyvää mieltä ja oloa lasketa. Minulle liikunta on vain nautiskelua josta oheistuotteena saan mielihyvää ja energiaa. Miksi sitten kirjaan liikkumisiani? Uteliaisuudesta. On mielenkiintoista kun nytkin 2015 vuonna olen merkintöjen mukaan ulkoiluttanut koiria 909 km, kävellyt 430 km, juossut 185 km ja pyöräillyt 437 km jne, ja ihan kaikkea ei aina muista eikä tule merkkailtuakaan.

Vuoden ensimmäinen ja toinen päivä olivat sään ja ilmanlaadun puolesta upeat. Oli noin +16 lämmintä, aurinko paistoi ja ilmanlaatu oli kohtuullisella tasolla ja tulikin kahden päivän aikana käveltyä yhteensä noin 30 km. Toivoisin että tänä vuonna ilmanlaatu Shanghaissa mahdollistaisi ulkona liikkumisen. Rakastan juoksemista ja koiran kanssa lenkkeilyä. Ilman näitä harrastuksia elämä on vähän kuin hyllyllä, ja ainoa ajatus päässä on päästä paikkaan jossa voi vapaasti hengittää ja liikkua. Kun vuoden kolmas päivä valkeni - tai pitäisikö sanoa "harmaantui" - erittäin huonon ilmanlaadun vallitessa, oli taas ajatukset sekaisin Shanghaista. Taas tätä. Sisällä, sisätiloissa. Sylkemistä ja yskimistä. Sanonkin välillä leikkimielisesti että ajatukset on kuin jakomielitautisella. Suomessa kaipaa asioita Shanghaista. Shanghaissa ollessa on niitä hetkiä ja päiviä kun todella nautin olosta ja elämästä yhtenä pienenä merkityksettömänä olentona yli 30 miljoonan ihmisen seassa. Mutta sitten tulee näitä ahdistuksen tunteita kun tuntuu ettei täällä voi tehdä yh-tään mi-tään. Ei ole ilmaa. Ei ole happea. On vain harmaata. Muistan yli kolmen vuoden takaa kun yksi tuttava puhui että "elämä on täällä hyllyllä". Itse olin silloin niin innoissani kaikesta uudesta ja kaikesta itsenäisyydestä ja kaikesta koettavasta, etten yhtään ymmärtänyt mistä hän puhui, ja ehkä hän puhuikin asiasta osin eri merkityksissä. Ehkä joku muu harrastus ei ollut mahdollista, tai perheen perustaminen tai mikä lie. Onneksi yhä edelleen olen useimmiten vain innoissani ja positiivinen kaikesta, sillä arviolta vielä kuluva vuosi on edessä. Ja jo nyt ehdin välillä ajatuksissani harmitella Kiinassa asumisen loppumista. Uskon että monella Kiinassa pidempään eläneellä on ollut samoja ajatuksia.

Kuukauden kuluttua karkaamme Kiinan uuden vuoden juhlaa Suomeen. Vielä en ole löytänyt Chilille hoitopaikkaa ja soitinkin jo Finnairille ja tiedustelin olisiko mahdollista ottaa koira Suomen lennolle mukaan. Lupasivat ilmoittaa sähköpostitse muutaman päivän kuluttua. Yleensä en työpäivän jälkeen katso sähköposteja mutta nyt käsi käy puhelimella tuontuosta. Jos Chili lennolle hyväksytään, alkaakin sitten seuraavat jännitykset siitä että kaikki dokumentit ovat kunnossa. Ainakin pikapikaa pitää uusia Shanghain koirarekisteröinti 2016-vuodelle ja sitä ennen käytettävä koira rabiesrokotuksessa, vaikka aikaisempi rokotus olisi voimassa vielä viisi kuukautta. Silti vielä toivon että hoitokoti Shanghaissa vielä löytyisi, sillä olemme Suomessa vain reilun viikon ja sitten pitäisi joko tuoda Chili takaisin Shanghaihin ja varautua 7 päivän karanteeniin, tai löytää sille paikka Suomessa. Kuulen jo äidin "mitäs minä sanoin - tulee vaan lisäharmia kun otatte toisen koiran" raskaan huokauksen kuorruttamana. Mutta onneksi koirista on enemmän iloa ja seuraa! Nyt jo mietin Napon ja Chilin kohtaamista ja toimeentulemista. Mietin myös etten ihan vielä haluaisi viedä Chiliä Suomeen ja jättää sinne - loppuvuodesta Shanghaissa tulisi piiiitkä ilman koirakaveria.

Näihin sekaviin ajatuksiin ja tunnelmiin... pitäkäähän mulle peukkuja että asiat järjestyvät parhain päin <3

Onneksi tänään ilmanlaatu oli sateisen maanantain jälkeen erinomainen ja päästiin Chilin kanssa pidemmälle lenkille. Mikä upeinta että kahden kuukauden sairastelun jälkeen kokeilin välillä kevyttä hölkkäilyä ja tuntui ihan hyvältä! Hemmetin raskaalta mutta hyvältä! Henki kulki! Nautin!



Chili täytti 3.1.2016  2-vuotta. Niin ainakin tarina kertoo... ;)





5 kommenttia:

  1. Nopeasti tuo aika kulkee näköjään kun olette jo niin monta vuotta siellä kotia pitäneet. Toivottavasti tuo koira-asia järjestyy parhain päin :)

    VastaaPoista
  2. huomaan, että olet samanlainen murehtija kuin minä. Aloin nyt kirjaamaan ylös liikkumisiani, kun on tuota massaa kertynyt....lyhyet ja kävelyt jätän kirjaamatta. Tsemiä koiranhoitohuoliin ja mulla punkkaa keittiössä punainen kissanpoikanen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sari oletko heiaheiassa?

      Entä WeChatissä? Voisin jakaa teiän kissan kuvaa eteenpäin jos sille pikkumurulle löytyisi hyvä koti.

      Poista
    2. heiaheian jätin pois ajat sitten. Wechatissä olen. Pikkunen lämmittelee nyt keittiön lattialämmityksen päällä. Kiitos jos jaat, mutta on oltava HYVÄ koti, ettei jää heitteille. On niin ihmisrakas olento.

      Poista