Chili steriloitiin viime viikon keskiviikkona. Vein koiran aamulla klo 8 Dian Dian eläinlääkäriasemalle, joka sijaitsee noin 500 metrin päästä kodistamme, ja sain noutaa koiran kotiin klo 13. Chili oli keskiviikosta lauantaihin todella reppana ja jouduinkin tekemään torstain ja perjantain työtä etänä. Oli pakko vahtia, ettei koira yrittäisi hypätä sohvalle tai sänkyyn tai että jos hyppää, ettei se hyppää alas, vaan sitten nostan sen. Perjantaina ja lauantaina tytöllä oli selvästi paljon kipuja. Se säntäili välillä ympäriinsä, tökki meitä ämpärillään ja koitti etsiä paikkaa ja asentoa missä voisi nukkua. Chili alkoi olla jo melko uupunut. Onneksi se kuitenkin söi hyvin, mutta vettä ei suostunut juomaan. Lauantaiaamuna kävelinkin koira sylissä jälleen eläinlääkäriasemalle ja kysyin josko he voisivat antaa koiralle jotain kipulääkkettä. Eivät suostuneet myymään kipulääkkeitä, mutta antoivat sitten kipupiikin, jonka lupasivat vaikuttavan seuraavat 24 tuntia. Chiliä sattui se kipulääke niin kovin, että siltä pääsi iso pissalammikko hoitajapojan paidalle ja lattialle. Jos oli pidätellyt kivun vuoksi pissaa, niin nyt se tankki tuli tyhjäksi hetkessä. Onneksi en ite pidellyt Chiliä kipupiikkiä annettaessa.
 |
| Kipulääke tuntui auttavan ja Chili tuntui kotona viimein löytävän mukavan asennon nukkua ja nukkuikin suurimman osan päivästä. |
Sunnuntaina olikin sitte hyvä päivä. Koira oli jälleen oma energinen ja leikkisä itsensä. Tiistaina olisi jo saanut mennä otattamaan tikit pois, mutta töiden vuoksi pääsin käymään eläinklinikalla Chilin kanssa vasta tänään (torstaina). Vaikka haava ja ompeleet näyttivät siistiltä ja putsasimme niitä kaksi kertaa päivässä, niin silti tuli takapakkia. Haava oli vielä hieman auki ja pikkusen ämpäripääpäivät jatkuvat ainakin viikolla.
Toivottavasti tuleva viikonloppu kääntyy parhain päin ja Chilin haava parantuisi hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti