Liikun itteni iloiseksi

Hiljasta on pitänyt mun bloggailun suhteen ja syy on siinä, että en halua kirjoittaa mitään negatiivista, enkä valittaa mistään. Eikä mulla sinänsä mitään syytä ole ollakaan alakuloinen sillä kaikki on ihan hyvin, mutta jostain ihmeen syystä viime päivinä olisi tehnyt mieli antaa valta itkupotkuraivareille - monta kertaa.

Sää on täällä ollut jo useamman viikon kylmä ja sateinen ja sateesta huolimatta ilmanlaatukin on ollut useasti 'very unhealthy'.

18.-24.helmikuuta Kiina juhli uutta vuotta ja meille muutama vapaapäivä teki ihan hyvää, sillä ollaan puoliskon kanssa molemmat oltu jo useampi viikko kipeinä, joten saatiinpa hetki levätä ja kerätä voimia. Ja niin me teimme. Söimme hyvin, aloitimme jälleen uuden palapeliprojektin -tällä kertaa 2000 palaa... eli nälkä on kasavanut syödessä - ja olemme tehneet joka päivä noin tunnin kävelylenkkejä koiran kanssa ja pari kertaa kävimme pelaamassa sulkapalloa. Sulis on muuten todella tehokasta, etenkin kun vastustaja on itseään parempi ja voi juoksuttaa sua mennen tullen halutessaan. Hyvää treeniä - ja ennen kaikkea kaivattua sellaista! Eli eiköhän tuo sairastelu ala olla jo pikkuhiljaa enemmän takana kuin päällä.

Chilikin on jo toipunut hyvin leikkauksesta. Pesin ja trimmasin Chilin heti kun se sai kaulurin pois päästään ja muutama päivä pesusta huomasin sillä kaksi pattia; toinen niskassa ja toinen lapojen välissä. (Laitan Chilille aina pesun jälkeen kirppukarkoteliemen juuri tuolle alueelle ja mietin josko sillä olisi ollut iho vielä vähän rikki esim kipupiikkien tmv. jälkeen, mitä se on mahdollisesti voinut leikkauksessa saada ja jos se kirppuesto vaikka teki ne patit... myrkkyä kaiketi sekin...)
Chili oli myös käytökseltään rauhattomampi ja se tuntui kokeilevan vähän joka asian suhteen rajojaan että mitä saa tehdä ja mitä ei. Samoin se pissaili sisälle ja saattoi tehdä sen vaikka edellisestä ulkona käynnistä olisi ollut vain tunti. Nyt Kiinan Spring Festival -lomaviikon aikana Chili selkeästi oli rauhallisempi ja kuuliaisempi, eikä yhtään pissoja tullut sisälle. Koira toki sai enemmän aikaa meiltä. Käytännössä olimme koko ajan kotona ja ulos mentiin sitten porukalla ja tehtiin pitempiä lenkkejä. Ja Chilin patit ovat kadonneet yhtä huomaamattomasti kuin ne tulikin. Mietittiinkin josko sitä olisi riivannut ne patit ja varmaan toisella on ollut hormoonitkin ihan sekasin. Ainoa kurja juttu lomaviikossa oli jokapäiväinen ilotulitusten pauke. Mutta niistäkin minun on sanottava, että niitä oli PALJON vähemmän kuin 2 vuotta sitten. Eli pelkästään positiivinen Spring Festival meillä!

Silti... jostain ihmeen ja kumman syystä tuntuu että nyt tarvis jotain piristystä ja positiivisuutta ja iloisuutta. Ja sitähän on ihan turha odottaa mistään muualta - ei se ilmesty ruokalautaselle annosteltuna eteesi tilauksestakaan. Eli ite on asialle jotain tehtävä! Eli... lisään liikuntaa ja liikuntaa ja vielä vähän liikuntaa. Eiköhän sillä saada yksi kiukkuinen leijona kehräämään ;)

By the way... 2,5 vuotta Shanghaissa tulee täyteen 1.3. ja Chili on samaisena päivän 1v 1kk. Ensi viikolle lupaa vielä sadetta ja jopa räntäsadetta ja muutenkin hyvin kylmää säätä. Untuvatakissa mennään... Mutta, jos on luottaminen kahden edellisen vuoden kevään kulkuun, maaliskuun puolivälistä lähtien pitäisi jo sään lämmetä huomattavasti. Nyt jo huomaa kun kirsikka- ja mangnoliapuut ovat silmuilla ja pienillä kukkasilla, että luonto on ainakin heräämässä sateiden kera. Nyt olisi myös hyvä upea hetki ystävien ja sukulaisten siellä Suomen maassa tilata suora lento Helsingistä Shanghaihin ja tulla meitä moikkaamaan - vink, vink..

Kevät ja kesä kuiskailevat jo..........