Tänään tuli kolme vuotta Shanghaielämää täyteen. Aika kuluu hurjaa vauhtia. Valitettavasti myös loma Suomessa kului kuin varkain liian nopeasti. Ja vaikka aina jossain kohtaa ehdin toivoa olevani Suomen sijaan Kiinassa, niin silti tämän neljäviikkoisen reissun päätteeksi nousi kotiovea sulkiessa itku kurkkuun. Loma Suomessa oli ihana! Sää oli täydellinen. Oli ihana viettää aikaa Napon kanssa. Nauttia läheisten ihmisten seurasta. Olla kotona. Saunoa. Uida. Syödä mansikoita, kanttarelleja, riisipiirakoita, uusia perunoita voin kera, savustettuja muikkuja, juoda vettä suoraan graanasta... Ja vaikka ja mitä. Joka kerta aika Suomessa loppuu kesken. Niin monia olisin halunnut vielä tavata, ja niin paljon olisin halunnut vielä tehdä.
Nyt on kuitenkin arki edessä ja lähes neljä kuukautta pitäisi jaksaa ennen seuraavaa Suomeen matkaamista. Myönnän kyllä että oikeastaan oli ihan kiva tulla takaisin Kiinaan. Täällä on kuitenkin se normaali arki ja työ. Koti tuntuu kodilta myös täällä. Paikat tutuilta. Tutut ihmiset ovat silminnähden iloisia meidän jälleennäkemisestä. Chili pyörii herkeämättä jaloissani. Koira pitäisi pestä ja trimmata - samanlainen törkyturpa oli täällä vastassa kuin Suomessakin :) - nohh.. viikonloppuna sitten. Tänään päivä alkoi kiinankielen tunneilla takkuillen. Yritin syyttää jetlagia siitä, etten tuntunut muistavan juuri mitään. Toivottavasti pienellä kertaamisella pääsen takaisin kärryille. Toivun vielä Suomesta hankkimastani flunssasta, mutta odotan jo kovasti, että pääsen taas urheilemaan kunnolla.
Torstaina ja perjantaina täällä vietetään poikkeuksellista juhlapyhää; Second World War Victory Holiday. Japanin luovuttamisesta (vai onko se antautumista??) on 70 vuotta. Ehdin jo innostua muutaman vapaapäivän suomasta mahdollisuudesta palautua aikaerosta, mutta kaikella todennäköisyydellä ainakin suurin osa ajasta on tehtävä töitä. Myös tuleva sunnuntai on täällä työpäivä.
Silti... tervetuloa syyskuu ja Shanghai. Täälläkin huomaa ilman jo hieman viilenneen, sillä lämpötila seikkailee enää 30 asteen molemmin puolin. Meillä siis vielä kesä jatkuu vaikkakin erittäin tiukan työtahdin merkeissä. Mutta kyllä sen jaksaa, kun on niin paljon ihania kuvia ja muistoja kesästä Suomessa. Parhaimpia niistä kannan sydämessäni.
Kiitos Suomi ja kiitos kaikki ihanat ihmiset jotka otitte meidät avosylin iloisesti vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti