torstai 22. lokakuuta 2015

Chongming Island

Viime lauantaina osallistuimme yrityksen järjestämään Team Building päivään. Tällä kertaa tapahtumana oli ulkoilupäivä Chongming saarella. Chongming Island on Kiinan kolmanneksi suurin saari Taiwanin ja Hainanin jälkeen ja on vielä osa Shanghaita. Saari koostuu kolmesta saaresta: Chongming Island, Changxing Island ja Hengsha Island. Vuodesta 2013 saarelle on päässyt autolla ja matka taittuikin sinne Pudongista 1,5 - 2 tunnissa bussilla. Jos saarelle olisi metrolinja - joka ilmeisesti on jo suunnitteilla (?) - voisin hyvin ajatella uusintareissua paikkaan joskus omalla ajalla. Voisi ottaa koiran, kunnon kameran ja eväät mukaan. Ainii... eihän metroon voikaan ottaa koiraa... Bussin ikkunasta seurattuna paikka näytti hyvin vihreeltä ja vehreeltä ja siistiltä. Idylliseltä.

Vietimme päivän eräänlaisessa luonnonpuistossa nimeltään Dongping National Forest Park pelaten erilaisia pihaleikkejä. Valitettavasti emme päivän aikana saaneet mahdollisuutta tutustua puistoon tai saareen muilta osin. Paikka on kuulemma erittäin suosittu picnic-, retkeily- ja pyöräilypaikka.

Aurinko piti meitä hyvänä koko päivän säteillen noin +25 lämpöä. Ja vaikkei nyt muita osia puistosta tai saaresta päästy näkemäänkään, nautin kyllä suunnattomasti ulkonaolosta ja hyvästä fiiliksestä. Oli  hirmun hauskaa leikkiä ja pelata koko päivän muiden yhtä lapsenmielisten kanssa.

Dongping National Forest Park

Meidät jaettiin viiteen ryhmään. Tässä oranssiryhmä keksii tiimilleen nimeä, logoa ja slogania. He ovat Team Flame.

Tässä syntyy upea Tiikeri-logo.







Lounaspaikka. Siitä ei sen enempää......

Kauppatavaraa.


Kivan näköinen pappa myi rapuja.




Pullokurpitsoista tehtyjä onnenamulettejä.


Tuoreita pullokurpitsoja. En muuten tiedä onko pullokurpitsa oikea nimi suomeksi. Kollega käänsi kiinankielisen nimen minulle suomeksi. Kuulemma isoista pullokurpitsoista tehdään juomakarafveja vedelle ja viinille.


Kaunis auringonlasku paluumatkalla.

Tällaiset korit ostin meille muistoksi / tuliaisiksi.  Eräs paikallinen nainen tuli kysymään minulta ostohetkellä (sujuvalla englannilla) mitä aion tehdä koreilla ja hänestä oli hauskaa kun kerroin että pienempää ajattelin käyttää leipä- tai hedelmäkorina, ja isompaa (noin 50 cm halkaisijaltaan) tarjottimena. Hedelmäkori tuntui miellyttävän kyselijää, mutta isommassa korissa on kuulemma tapana laittaa villavaate ulos aurinkoon.





2 kommenttia:

  1. Voihan äly, Sanna!

    Mä en ole oikeasti ihan idioottina koskaan tajunnut sunkin kirjoittavan blogia. Vaikka se on varmasti miljoonastai linkattu mm. Facebookiin yms. Olen vaan senkin aparaatin kanssa niin on-off, että välillä on viikkoja etten edes lue ja sitten voin paremman tekemisen puutteessa roikkua siellä kaksi iltaa.

    Nyt sitten luin linkin Bangkok -postaukseen luinkin melkein kertaistumalta koko blogin läpi ja luen vielä paremmin ajan kanssa. (HUOM, ihastuttava Jetlag -aamu klo 06 ja olen JO siivonnut sen vessan ja kello on vasta 05 :)

    Tää tulee nyt väärään kohtaan, mutta en viitsi kommentoida niin pitkän ajan taakse: Erityisesti kadehdin postausta Chilistä, että hän kävelee vierellä ja jää odottamaan? Me ollaan niin epäonnistuttu tuon yhden kanssa. Ainoastaan mökillä voi hänet päästää vapaaksi ja sielläkin menee kuin aropupu, jos on ilman hihnaa. Jo pentuna kaikki yritykset epäonnistui. Tai siis me olimme ihan surkeita siinä, aina se karkasi herkuista huolimatta pensasaitojen läpi autotielle, söi kakkaa tai juoksi holtittomasti. Me ollaan niin surkeita "esikoisen" omistajia :(

    Ja mökilläkin epäonneksi naapuriin alettiin yhtäkkiä rakentaa ja tietenkin yksi virolainen tuo raksalle koiransa, joten tämä hölmö juoksee ja haukkuu hänen pakuaan. Tosi vaarallista, varsinkin kun "naapurinpoika" ajaa mökkitietä varmaan seitsemääkymppiä.

    Toisaalta, kun Ompun ekaa kertaa tapasimme, hän juoksi kaksi kertaa päin lasiseinää ja sitten pissasi lattialle, eli meidän olisi pitänyt tajuta olevamme ostamassa meille juuri sopivasti Jialiangin Kennelin heikointa lenkkiä. Omistaja valitsee koiransa ja koira omistajansa ;)

    Tulipa nyt vyörytettyä yhteen kommenttiin asiaa :) Mutta, sait kyllä lukijan, joka ihan vaan hmmmm (öh,öh, höööö - kiireisyyttään) on jättänyt tämä huomaamatta. Mutta lukee jatkossa varmasti!

    T:Marita ja Omppu - joka kahden viikon jälkeen onnellisena kotona!


    Terkuin,

    Marita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marita! Kiitos viestistäsi. On aivan ihanaa aina kun joku kommentoi tekstejäni - varsinkin näin suoraan blogissa.
      Ei mekään olla nyt pitkään aikaan pidetty Chiliä vapaana compaundillamme ja syitä siihen on kaksi. Ihan lähiaikoina on muutamat vapaanaolleet koirat tulleet Chilin kimppuun. Kun se on hihnassa, mun on helpompi hallita Chiliä ja napata se nopeammin syliini. Meillä Chili ei räksytä tai räyhää toisille koirille tai millekään, meillä MINÄ hoidan sen homman :D Toinen syy on se, että olen huomannut että tosi moni meidän compaundilla pelkää koiria, enkä halua että meidän puudeli, vaikka varmasti maailman harmittomin otus onkin, aiheuttaa kenellekään pelkoa. Chili on vielä niin ihmisrakas että menisi mielellään kaikkia moikkaamaan ymmärtämättä ettei olekaan kaikille tervetullut.
      Ette te mitään ole Ompun kanssa epäonnistuneet. Koirat ovat niin erilaisia persoonia kaikki ja ainahan voi vielä helposti opettaa kulkemaan ainakin nätisti hihnassa. Ja kyllä Chilikin koittaa aika-ajoin ottaa homman hallintaan, mutta en vaan anna periksi.
      Hyvää Joulun odotusta teille Suomeen!

      Poista