sunnuntai 18. lokakuuta 2015

One night in Bangkok....

...oli jo liikaa. Heti ensimmäisen vuorokauden jälkeen etsimme lentoja Suomeen ja sieltä Shanghaihin. Eri reittivaihtoehdoillakin hinnat olivat niin kalliita, että päädyimme tyytyä tilanteeseen ja asettua Bangkokiin positiivisella tutkivalla asenteella. Toimi. Selvittiin.


Tää Bangkokin-reissu -juttu on ottanut hieman aikaa. Olen koittanut miettiä miten osaisin kertoa kokemuksesta mahdollisimman positiivisesti. Matkan jälkeen olin nimittäin pitkään todella väsynyt. Loma Bangkokissa ei tuntunut lomalta, jolla voi levätä ja rentoutua ja kerätä voimia arjen koitoksiin. Kun pääsin Bangkokista Shanghaihin vievään koneeseen, nukuin kuin pieni lapsi koko matkan Kiinaan. Minulla ei ollut mitään havaintoa lennon ruoka- tai juomatarjoiluista tai miten lento noin muuten meni. Ja ei - alkoholilla ei ollut osuutta asiaan ;) - en ollut juonut pisaraakaan.

Shanghai on paratiisi verrattuna Bangkokiin. Onneksi meillä oli reissun jälkeen vielä yksi vapaapäivä töistä (vaikka olimmekin puoli päivää töissä), jotta jäi edes hetki aikaa levätä.

Mitään ikävää ja kurjaa ei Bangkokissa sattunut - kaikki meni ihan hyvin. Seura oli ihan parasta ja hotellimme Amari Watergate Bangkok oli erinomainen. Hyvä sänky, upea ilmastoitu kuntosali, kaunis js siisti uima-allas alue ja mikä parasta - sauna. Mieheni tappioksi miesten puolen sauna oli epäkunnossa, joten vain minä sain nauttia saunomisesta ja saunaan-uimaan-saunaan-uimaan-ravaamisesta. Saunominen ja uiminen olikin niitä hetkiä päivästä, jolloin hyvän olo tunne kuiski korvaan että "oot sie lomalla, usko pois".

Bangkokissa oli juuri sadekausi. Mietin että olisiko Bangkok tuntunut miellyttävämmälle jos joka päivä ei olisi satanut. En tiedä, ehkä. Jos olisi ollut aurinkoista ja kuivaa, olisi lomalta sentään saanut kaupan päälle kauniin rusketuksen ja mietin että ehkä Bangkok ei ehkä olisi haissut kuivana ihan niin pahalle. Yhtä päivää lukuunottamatta joka päivä oli kuitenkin hetkiä, jolloin ei satanut, ja kävelimmekin päivittäin 6 - 12 km aina eri suuntiin uusia reittejä optimistisesti toivoen löytävämme tai kokevamme jotain viehättävää, kivaa tai jotain. Näimme kyllä temppeleitä ja niille pitkähäntäveneretkillekin harkitsimme mennä, mutta kun veneille saavuttiin, ei meitä kumpakaan mitenkään erityisesti kiinnostanut niihin hypätä. Vesi on Bangkokissa vielä likaisempaa ja roskaisempaa kuin Shanghaissa. Ja ne pitkähäntäveneet oli aika kulahtaneita eivätkä vastanneet yhtään ennen matkaa niistä nähtyjä värikkäitä kuvia. Kultaisista temppeleistäkin jotenkin tuli hyvin kaksinaismoraalinen tunne. Kullassa kylpevät temppelit vastaan ruma, harmaa ja likainen Bangkok, jossa miljoonat sähköjohtovyyhdit roikkuvat kaduilla sumpussa niin, että jopa tällainen 163-senttinen paatintappi sai väistellä. Myös kadun varsilla, ostareiden ja hotellien edessä oli sellaisia miniatyyritemppeleiden näköisiä monumentteja tai mitä lie, johon ihmiset sytyttivät suitsukkeita ja kumartivat niitä kohden. Vaikka en tiedä heidän traditiostaan mitään, oli sitä kaiken katuhälyn ja krääsän keskellä ihan rauhoittavaa seurata. En ole varma tykkäsinkö niistä suitsukkeiden tuoksusta. Ehkä, jos niitä muita hajuja ei olisi ollut niin paljon miksaamassa ilmaa.

Bangkokissa oli paljon kulkukoiria. Mua niin säälitti niiden kirppuja ja syyhypunkkeja kuhisevat turkit, korvat ja kuonot. Jotkut olivat kyllä tosi pullukoita, ja ne makailivatkin yleensä jonkun ruokapaikan läheisyydessä. Eli useimmat kyllä näyttivät saavan ravintoa ja selviytyivät, mutta voi kunpa ihmiset myös huolehtisivat niiden kärsittävistä loisista.

Bangkokissa näin useita rottia ja mietin että oliko niitäkin sateesta johtuen jotenkin enemmän kaduilla; pyrkivätkö rotat pois tulvivista koloistaan. Kerrankin kun juuri hyppäsimme tuktukin kyytiin, yksi rotta näytti lähtevän peräämme. Onneksi tuktukit kulkee aika kovaa.

Sitten oli torakoita. Shanghaissa olen nähnyt kolmen vuoden aikana tasan kolme torakkaa. Nyt yhden illallisen aikana näin varmaan 10 ravintolan lattialla. Yleensä syön lautaseni aina tyhjäksi, mutta nyt jäi miltei puolet tähteeksi. Kaikki efortti meni oman pöydän alusen vahtimiseen.

Kävimme myös Patpongissa, joka on paikallinen baari-yöelämä-katu. Jokaisen baarin edustalla notkui lauma räikeästi meikattuja tyttöjä ja ladyboy-tyyppejä, ja joidenkin heistä seurassa muutamia kuluneen näköisiä länsimaalaismiehiä. En tiedä tuliko enemmän sääli niitä naisia vai miehiä. Naisia voi jotenkin kuvitella ymmärtävänsä. He mahdollisesti tekevät ihan mitä tahansa elantonsa eteen tai siinä toivossa että pääsisivät pois. Tietystikään minä en ole oikea henkilö arvioimaan tai arvostelemaan niitä naisia enkä miehiä. Minulla ei ole mitään käsitystä yhdenkään heistä tarinasta. En voi tietää mikä tuo kenetkin Bangkokiin ja miksi, ja on aivan varmaa että varmasti on myös niitä ihmisiä, jotka ihan vilpittömästi kaupungista tykkää.

Mikä sitten sai meidät varaamaan matkan Bangkokiin?
Aikaisemmat Kiinan lomat olemme joko viettäneet Kiinassa tai Suomessa ja mietittiin että kun jo valmiiksi ollaan tällä puolen palloa, on kätevää nyt kokea taas eri paikka Aasiassa. Tuskin sitten joskus Suomeen palattua tulee usein näin kauas matkusteltua ihan noin vaan.
2013 helmikuussa käytiin Kiinan uuden vuoden aikana Philippiineillä ja vietimme kaksi yötä Manilassa ja loppuloman Boracayllä. Boracay on todella kaunis paikka. Manila puolestaan niin pelottava, etten sinne mielelläni uudestaan matkusta.
Bangkokin matkan varasimme jo ennen Suomen kesälomaa. Kun Kiinassa on lomapyhät, miljoonat ihmiset matkaavat lomalle ja matkojen hinnat ovat pilvissä. Siksi mekin teimme matkavarauksen hyvissä ajoin. Jos emme olisi Bangkokia ennen kesälomaa varanneet, olisimme ehdottomasti lentäneet Suomeen, jossa meillä on meneillään iso kesällä aloitettu projekti. Nyt kuitenkin Bangkokin matka oli jo maksettu.
Ollaan joskus vuosia sitten käyty Phuketissa, mutta se ei silloin meitä suuremmin viehättänyt. Vähän loppu tekeminen viikossa, kun ei oikein kumpikaan olla mitään hiekkarannalla makaajia. Mielikuva Bangkokista oli jotenkin vauhdikkaampi ja ajatuksissa oli sekä urheilla, nauttia hotellin uima-altaassa uimisesta ja syödä hyvin löytäen joka päivä joku uusi kiva ravintola. Ja näinhän me pääosin tehtiin. Eli loppujen lopuksi kaikki ok. Ja taas ollaan yhtä kokemusta rikkaampia ja osataan arvostaa Shanghaita vieläkin enemmän, sekä kaikkia elämän pikkuasioita.


Joku sanoi mulle että "onhan siellä lukuisia ostareita". Joo oli. Kategorioisin ne kolmeen:

  1. Brändiostarit. Louis Vuittonia ja Pradaa jne kauppoja.
  2. Siistit feikkimarkkinakauppakeskukset. (Muunmuassa MBK.) Siistejä ilmastoituja ostoskeskuksia, joissa ruokaravintolatarjonnasta vastaa tunnetuimmat pikaruokaketjut. 
  3. "Rehelliset" feikkimarkkinakauppakeskukset. Ei niin siistejä ja näiden tarjontaa löytyy myös lukuisista kadunvarsikojuista.

Vaikka en Bangkokia pystykään suosittelemaan kenellekään, mutta jos matkasi muualle Thaimaahan tai Aasiaan vaatii yöpymistä Bangkokissa, voin suositella Amari Watergate hotellia.

Bangkokin plussat:
  • Internet toimii
  • Ihmiset ovat ystävällisiä
  • Ei tarvitse pelätä mitään
  • Kaikki asiat ovat englanniksi ja englanninkielellä pärjää hyvin
  • Taksit ja tuktukit ovat edullisia
  • Runsaasti hierontapalveluja tarjolla
Hotel view.

Street view.

Street view 2.

Hotellin 8.kerroksessa tuli vietettyä eniten aikaa. Allas-alue, kuntosali, sauna.. niin ja baari.


Eka allasdrinksu.

Ihanan raikas Chardonnay.

Nämä tytöt soittivat kanteletta hotellin ala-aulassa.

Going out.
Meillä oli haastetta löytää hyviä ruokapaikkoja hotellin läheisyydeltä. Aina joutui lähtä taksilla tai tuktukilla pidemmälle. Tällainen paikka löytyi yhtenä iltana. Todella hyvää ruokaa, mutta erittäin kallis paikka.
Ferrari 458 speciale. Varmaan siipan loman kohokohta kun kävelylenkin varrelta löytyi ferkkukauppa.

Starbuckseja oli varmaan joka kadun kulmalla. Mustikkamuffinista jaksoin melkein puolet. Loput vein kulkukoiralle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti