Mämmiä & simaa

Juhannuksen jälkeiset terveiset Shanghaista!

Me vietimme juhannusaaton työkavereiden kera Team Building -illassa, johon kuului keilausta ja illallinen kivassa länsimaalaisessa ravintolassa nimeltään Ashley. Ashleyn kattava buffa vapaine juomineen maksoi noin 23 €/hlö. Idyllinen ja edullinen paikka! Varmasti tulee mentyä sinne joskus uudestaan. (Kuva Ashleyn seinästä.) Lauantaina suurimman osan päivästä satoi ja lenkkeilimme aina sateen tauotessa ja välillä pienessä tihkusateessakin. Shanghaissa on alkanut Shanghai Dailyn mukaan luumusadekausi. Sataa useana päivänä peräkkäin lämpötilan pysyessä 22-27 asteessa, eli hyvin kosteanlämmintä säätä tiedossa loppukesäkuuksi. Sunnuntaina kuitenkin oli sateeton päivä ja pyöräilimmekin jälleen ympäri Shanghaita löytäen taas meille uusia paikkoja. Silti juhannus kului miettimättä juhannusta suomalaisena juhlapyhänä tai miten sitä yleensä vietettäisiin tai on vietetty. Tämä oli jo meidän toinen juhannus täällä ja sen lisäksi on jo iso liuta muitakin suomalaisia juhlapyhiä, jotka ovat kuluneet täällä melko normaalina arkena - useimmiten töitä tehden. On toki pitkälti itsestään kiinni onko juhlapyhistä halunnut tehdä täällä jotain erityistä. Ja taatusti ne expattiperheet täällä, joilla on pieniä lapsia, haluavat tuoda lastensa elämään suomijuttuja ja lukuisat juhlapyhät antavat hyviä teemoja. Ja suurin osa juhlista onkin mielestäni enemmän erityistä aikaa lapsille. Kiinan tärkeimmät juhlat ja juhlapyhät ovat kiinalainen uusi vuosi helmikuun alussa ja Mid-Autumn Festival syksyllä. Jouluna täällä näkee jo jossain määrin Merry Christmas -jouluvalaistuksia, ja Halloweenina ostoskeskuksissa jenkeistä kopsattua halloweenkrääsää.

Minulle juhlapyhättömyys on sopinut hyvin. Ennen Shanghaihin muuttoa kuuluin ihmisiin, jotka eivät erityisesti nauti juhlapyhistä. Minua on ahdistanut rutiinit; että pitää tehdä jotakin vain siksi ettei kukaan mahdollisesti pahastu. Toki ymmärrän että joulua, juhannusta tai syntymäpäiviä vietetään vain kerran vuodessa, mutta entä jos itse haluaakin juuri sinä päivänä tehdä ihan jotain muuta, tai olla tekemättä mitään. Miksei jouluna voisikin vaikka syödä mämmiä ja huuhdella se alas simalla? Ainahan kehotetaan kuuntelemaan omaa sisintä ja tekemään juuri niin kuin itse haluaa. Itselleni maantieteellinen etäisyys toi tauon ja tietynlaisen vapauden tunteen kaikista rutiineista ja vanhoista tottumuksista ja on ollut ihana huomata, että niitä on taas joltain osin alkanut kaivata.

Olen antelias ja tykkään antaa lahjoja ja muistaa ihmisiä, mutta mielelläni teen sen ilman merkkipäivää tai sen suurempaa syytä. Haluan tehdä niin. Usein kun menen jollekin kylään vien mukanani jotain pientä; keksipaketin, sipsipussin, leivän, viinipullon, lapsille tikkarit... mitä milloinkin. En aina, mutta sattumanvaraisesti. Sen arvolla, mitä haluan antaa, ei mielestäni ole mitään merkitystä. Enkä todellakaan odota vastaanottajalta kiitosta, enkä missään nimessä sitä, että jos ja kun hän tulee meille kylään, että pitäisi tuoda jotain. Itseasiassa lopetin itse viettämästä synttäreitäni kun täytin 30. Silloin mietin oliko minulla joku kolmenkympinkriisi, mutta kyseinen kriisi on tainnut kestää jo monta vuotta ;)
Myöhemmin olen ajatellut, että ehkä en vaan halua kutsua ketään juuri silloin kun minulla on syntymäpäivät, etten vain ikäänkuin kutsuisi tuomaan minulle jotain lahjaa. Eihän minulla toki ole mitään lahjoja vastaan, mutta jos minulle joku joskus haluaa jotain antaa, toivoisin sen tulevan ihan jostain muusta syystä ja haluan antaa kaikille vapauden tehdä kuin he itse haluavat. Minusta ehkä parasta on kun joku poikkeaa etukäteen ilmoittamatta käymään vain katsomassa ollaanko kotona ja kysymässä mitä kuuluu.